Kanta-Häme

Avustajakoirista on valtava pula

Labradorinnoutaja Chili tuli tervakoskelaisen Topi Sinivuoren elämään viisi vuotta sitten. Chiliä oli siihen mennessä ehditty kouluttaa avustajakoiraksi kahden vuoden ajan.

Chili mahdollisti sen, että neliraajahalvaantunut Sinivuori pääsi neljä vuotta sitten muuttamaan lapsuudenkodistaan omaan asuntoon.

Apua, tukea ja turvaa

Nyt Sinivuori pitää Chiliä jo itsestäänselvyytenä elämässään. Koirasta on paljon apua ja ennen kaikkea tukea ja turvaa.

– Tiedän, että jos vaikka kaadun sähköpyörätuolillani, Chili osaa hakea apua.

Sinivuori ja Chili ovatkin Tervakoskella tuttu näky, sillä parivaljakko tekee päivittäin yli kymmenen kilometrin lenkin. Sinivuori istuu sähköpyörätuolissaan ja Chili juoksee vieressä.

Avustajakoira ei ole koskaan kytkettynä.

– Se ei pystyisi auttamaan, jos se olisi kiinni.

Oikeus kulkea kytkemättömänä

Aina kun avustajakoira liikkuu kodin ulkopuolella, sillä on avustajakoira-logollinen liivi tai reppu. Logo kertoo ulkopuolisillekin sen, että tällä koiralla on oikeuksia, joita ei tavallisella koiralla ole.

– Avustajakoira saa kulkea kytkemättömänä julkisella paikalla, se saa tulla kauppaan, ravintolaan ja lentokoneeseen, Sinivuori luettelee.

Topi Sinivuori kertoo, että osa ihmisistä osaa suhtautua avustajakoiraan oikein, osa ei. Tärkeintä olisi, että avustajakoiraan ei kiinnitetä huomiota, sillä se on töissä. Avustajakoiraa ei siis sovi tuijottaa eikä sitä pidä mennä silittelemään.

– Mutta minulle kyllä voi tulla juttelemaan, Sinivuori sanoo.

Chili on siis ollut Sinivuorella viiden vuoden ajan, ja hän toivoo, että koira pysyisi toimintakuntoisena vielä ainakin seuraavat viisi vuotta.

Vuosittain valmistuu kuusi koiraa

Sen jälkeen Sinivuori tarvitsisi tietysti uuden avustajakoiran, mutta sellaisen saaminen ei ole ollenkaan itsestään selvää.

Avustajakoirista on näet Suomessa huutava pula. Vuosittain valmistuu vain kuusi uutta koiraa, ja tarve olisi moninkertainen. Pahimmillaan koiraa joutuu odottamaan jopa kahdeksan vuotta.

Avustajakoiria koulutetaan Suomessa vain yhdessä paikassa, Kemiössä sijaitsevassa Axxell Brusaby -oppilaitoksessa. Koiria koulutetaan noin kahden vuoden ajan, ja koulun opiskelijat toimivat koirien hoitajina.

Invalidiliitto ostaa koulutetut koirat oppilaitokselta. Ulkopuoliset arvioijat testaavat koirat. Vammaiset henkilöt puolestaan voivat hakea koiraa Invalidiliitolta.

Sopivuus ennen kaikkea

Topi Sinivuori sanoo, että on hyvin tärkeää, että vammainen ja koira muodostavat sopivan parin. Hänkin tapasi Chilin muutaman kerran ennen kuin koira lopullisesti tuli hänen luokseen.

– Siksikin uuden koiran saaminen on vaikeaa. Vaikka olisin paras hakija, en saa koiraa, jos tarjolla ei ole juuri minulle sopivaa yksilöä.

Sillä yksilöitähän avustajakoiratkin ovat. Esimerkiksi Chili on energinen, suurpiirteinen, aamu-uninen ja labradorinnoutajien tapaan lempeä ja oppivainen. Koiran herkkua ovat omenat, joita se napsii syksyllä suoraan puista.

Mitä Chili sitten osaa?

– Kymmeniä asioita, ja käskysanoja on noin kymmenen.

Yksi käsky, monta taitoa

Aina kun Chilille pitää opettaa jotain uutta, Sinivuori miettii, voisiko taidon yhdistää johonkin ennalta tuttuun käskyyn. Esimerkiksi valo-käskyllä Chili sytyttää tai sammuttaa valot, painaa hissin tai liikennevalojen nappia.

Sinivuori kertoo, että ovien sulkeminen on Chilin lempipuuhaa. Se osaa lisäksi avata rivitaloasunnon terassille vievän salpaoven, samoin terassin portin.

Lisäksi Sinivuori on opettanut koiran hakemaan kännykän. Chili myös siirtelee tiellä olevia tavaroita sopivampaan paikkaan.

Mistä koira sitten ei pidä?

– Pyykkien laittamisesta pesukoneeseen. Mutta ei sen sitä tarvitse tehdäkään, sillä avustajani huolehtivat pyykeistä.

Korvaamaton seuralainen

Sinivuorella on kaksi avustajaa, ja kumpikin työskentelee 40 tuntia viikossa. Siitä huolimatta Chilin apu ja seura ovat korvaamattomia 25-vuotiaalle Sinivuorelle.

– En olisi ikinä muuttanut omilleni ilman koiraa. (HäSa).