Kanta-Häme

Baarimikkojen mestari heittäytyi mainosalalle

 

Harva on rakastanut työtään niin ilmiselvästi kuin Birgerin tiskin takana seissyt Teemu Lahti. Nyt tulevaisuus on kuitenkin uusilla urilla. Teemu Lahti laski viimeiset tuoppinsa Birgerin hanoista 18 lokakuuta. Taakse jäi seitsemän vaiherikasta vuotta suositussa olutravintolassa.
 
– Tulin auttelemaan pikkujouluruuhkassa vuonna 2005, Lahti muistelee.
 
– Tiskasin tuhkakuppeja ja siivosin laseja pöydistä. Seuraavan vuoden huhtikuussa aloitin baaritarjoilijana ja 2007 olinkin jo ravintolapäällikkönä sekä osakkaana.
 
Lahti oli työskennellyt satunnaisesti ravintola-alalla 1990-luvun puolivälistä. Ammatti tuli verenperintönä, sillä isoäiti Meeri Salonen piti kahviloita Hämeenlinnassa 1950-luvulta lähtien ja äitikin oli alalla. Kun erikoisoluet kiinnostivat vielä harrastukseksi saakka, ei parempaa työpaikkaa voinut kuvitella. Uran kruunuksi Lahti sai Urquellin Master Bartender -tittelin vuonna 2009.
 
– Kilpailu on maailmanlaajuinen tapahtuma, jossa mitellään kyseisen oluen laskemisessa, taustan tuntemisessa ja sen kertomisessa asiakkaille.
 
– Voitin Suomen mestaruuden ja pääsin kansainvälisiin finaaleihin, jotka järjestettiin Plzenissä ja Berliinissä.
 
Lääkärin määräys
Baarityöt loppuivat terveydellisiin ongelmiin. Kouluvuosien tälleistä ja myöhempien aikojen amerikkalaisen jalkapallon pelaamisesta koitunut jalkaterän nivelrikko ei kestänyt enää seisomatyötä.
 
– Oman terveyden vaalimisen ja lääkärin määräyksen takia ura meni vaihtoon, Lahti sanoo.
 
– Matkan varrella oli tehty useitakin vääriä diagnooseja ja itse suhtauduin asiaan niin jääräpäisesti, etten suostunut sairaslomalle kirveelläkään. Jossain vaiheessa kipulääkitys ylitti ravinnon määrä kehossa. Kun vamman takia polvikin hajosi, oli homma pakko ottaa todesta.
 
Baarityön jättäminen oli henkisesti vaikea prosessi.
 
– Kun sain ensimmäiset oikeat diagnoosit, yöt olivat lyhyitä. Kävin pitkään jaakobinpainia itseni kanssa.
 
– Rakastin työtäni yli kaiken, mutta tiesin, etten voi enää jatkaa. Olen 36-vuotias ja oletettua elinikää on ainakin toinen mokoma jäljellä, joten järki oli otettava käteen.
 
Oppi-isä alaisena
Mainostoimisto Mediatavastin nokkamies Rami Aaltonen oli jonkun aikaa haeskellut myyntityön osaajaa tiimiinsä. Lahden ammatinvaihto osui hyvään saumaan yrityksen kannalta.
 
– Ramin kanssa on oltu tekemisissä kymmenisen vuotta ja joskus heitin hänelle leikilläni ajatuksen, että jos baarihommat jostain syystä loppuvat, olisin käytettävissä.
 
– Asiaa palloteltiin puolin sekä toisin ja sitten kun tilanne konkretisoitui, Rami tarjosi paikkaa asiakkuuksien ja tapahtumamarkkinoinnin parissa. Pesti on ihanteellinen, koska koen ihmisten kanssa toimimisen olevan vahvuuteni.
 
– Aina olen itseni pistänyt täysillä likoon niin urheilussa kuin työelämässä ja tähänkin heittäydyn täysillä mukaan. En ymmärrä ihmisiä, jotka haluavat jatkuvasti loikkia työpaikasta toiseen. Kyllä ihmisen pitää pystyä allekirjoittamaan se, mitä tekee.
 
Lahti on toiminut amerikkalaisen jalkapallon parissa niin pelaajana, valmentajana kuin seurajohtajanakin ja nykyään hän istuu Hämeenlinna Huskiesin puheenjohtajan pallilla. Hän on myös Lasten liikunnan tuen hallituksen puheenjohtaja.
 
– Jokaiseen duuniin ja tehtävään haluan mennä oppimaan kaiken mahdollisen. Yksi tärkeimmistä mentoreistani on ollut Juha Liedes, joka on nyt sitten Lasten liikunnan tuen toiminnanjohtajana minun alaiseni.

 

Päivän lehti

5.4.2020