Kanta-Häme

Bad Segebergin lampi voi saada vallit

Riihimäen Peltosaareen rakennettavien kuuden uuden kerrostalon korttelialueen suunnittelussa otetaan huomioon tulvariski.

– Talojen väliin varataan riittävästi viherpainanteita, jotka hidastavat rankkasateiden ja hulevesien valumista Vantaanjokeen. Yleensäkin yritetään minimoida uusien korttelien keräämän huleveden kuormaa jokeen, kertoo kaupunginpuutarhuri Veera Valkama.

Peltosaaren kaupunginosa kuuluu Vantaanjoen vesistön tulvariskialueeseen, jolle laaditun hallintasuunnitelman maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi viime viikolla.

Riihimäelle suunnitelma tietää entistä tarkempaa suunnittelua, kun kaupunkia rakennetaan ja laajennetaan. Asutuksen sijoittelun lisäksi otetaan huomioon myös esimerkiksi sähkölinjat ja muuntamot, energialaitokset sekä vesi- ja viemärilaitos.

– Uusia alueita rakennettaessa ja erityisesti Peltosaaren aluetta saneerattaessa varataan hulevesille virtaamista viivyttäviä altaita ja painanteita, Veera Valkama kertoo.

Bad Segebergin puiston lammen reunavallin rakentaminen saattaa toteutua jo lähiaikoina. Vantaanjoen uoman ruoppaamista sen sijaan tuskin toteutetaan, sillä tulvariskien hallintasuunnitelmassa ruoppauksen arvioidaan romahduttavan joen ekosysteemin.

– Joesta raivataan pusikoita, heiniä ja ruovikkoa, muttei ruopata. Myös siltarumpujen uusimista selvitellään. Virtauksen reipas lisääminen ei saa aiheuttaa ongelmia alajuoksulla.

Kun siltarumpujen uusiminen V.I. Oksasenkadulla, Jupiterin-, Saturnuksen- ja Otavankadulla toteutuu, Riihimäen kaupunki toivoo myös valtion osallistuvan mittaviin kustannuksiin.

Kaupungin tekninen johtaja Jouko Lehtonen toteaa, ettei siltarumpujen uusimiseen tai tulvariskien torjuntaan ole toistaiseksi varattu määrärahaa.

Sekaviemäröinnin muutostyöt erillisiksi sade- ja jätevesiverkostoksi on ollut käynnissä kaupungissa jo lähes kymmenen vuotta, mutta jatkuu edelleen. Muita suunnitelmaan kirjattuja toimenpiteitä ovat vesistöennusteet, varautuminen ja jälkitoimenpiteiden suunnittelu.

Toimenpiteitä toteuttavat viranomaiset kuten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, pelastuslaitokset ja kunnat. HÄSA