Kanta-Häme

Bakteerit valjastetaan saastesyöpöiksi

Metsäntutkimuslaitoksen Haapastensyrjän tutkimusyksikössä kloonataan parhaillaan hybridihaavan taimia maanpuhdistuskoetta varten.

Senaatti-kiinteistöt ja Metsäntutkimuslaitos käynnistävät yhteistyöprojektin, jonka tavoitteena on pilaantuneiden maa-alueiden puhdistaminen haapojen avulla. Menetelmästä toivotaan uutta taloudellista maanpuhdistustapaa.

– Erityisesti laajojen alueiden puhdistaminen helpottuisi. Haapojen avulla puhdistaminen on hidasta, mutta kustannukset jäisivät pieniksi, kertoo erikoistutkija Pertti Pulkkinen Metlasta.

Juurakkobakteerit töihin

Luumäellä ja Voikoskella istutetaan runsaan vuoden sisään kaikkiaan 33 000 noin puolen metrin korkuista haavan tainta öljyisen kyllästysaineen saastuttamille maille.

Haapojen juuristoissa elävien satojen bakteerien ja mikrobien odotetaan hajottavan öljyiset yhdisteet haitattomaan muotoon.

Ensimmäiset taimet istutetaan Senaattikiinteistöjen omistamalle maalle Luumäellä jo ensi keväänä, mutta valtaosa vasta syksyn ja seuraavan kevään aikana.

Luumäen koeala on entinen valtion rautateiden 1,7 hehtaarin laajuinen ratapölkkyjen kyllästysalue. Pölkkyjen kyllästämiseen käytetyt kerosiitti ja sen sisältämät polyaromaattiset hiilivedyt (pah) ovat pilanneet maaperän.

Luumäellä sijaitseva entinen kyllästämöalue on lopettanut toimintansa 1950-luvulla. Kohde siirtyi Senaatti-kiinteistöille Ratahallintokeskukselta vuonna 2008. Eri kunnostusvaihtoehtoja tutkittaessa parhaaksi vaihtoehdoksi on valittu kasvien avulla tehtävä maaperän puhdistus.

Voikoskella alkava puhdistuskoe tehdään Liikenneviraston omistaman ratapihan viereisellä tontilla, jolle on päässyt valumaan öljyjä.

– Maailmalla on paljonkin tutkittu puiden ja muidenkin kasvien kykyä puhdistaa maata. Suomessa Luumäki on ensimmäinen laaja käytännön puhdistusyritys, Pertti Pulkkinen kertoo.

Nopeakasvuisin puu

Suomessakin erityisesti haavan ja koivun puhdistuskykyä on tutkittu viime vuosina, ja puhdistuskyvystä on jo selvää näyttöä.

– Olemme valinneet kokeeseen hybridihaavan, joka on nopeakasvuisin puu Suomessa. Se on amerikkalaisen ja suomalaisen haavan risteytys, jota on aiemmin nopeakasvuisuutensa vuoksi viljelty myös sellun valmistukseen.

Hybridihaavalla on runsaasti juurimassaa, se leviää juurivesoista, selviää vaatimattomissa ja kuivissa olosuhteissa ja sen juurissa elää runsas bakteerikasvusto.

Pertti Pulkkinen ei pidä kovin todennäköisenä, että nopeakasvuisesta hybridihaavasta syntyisi luontoon haitallinen vieraslaji. Haavat eivät juurikaan lisäänny siemenistä vaan yksinomaan juuriversoista. Sen laajempi leviäminen edellyttää, että ihminen siirtää taimia uusille alueille.

Kymmenen vuoden urakka

Kunnostukselle on myönnetty Etelä-Suomen aluehallintovirastosta ympäristölupa. Kunnostustyö aloitetaan ensi keväänä, ja se jatkuu noin 10 vuotta.

Koeaikana seurataan haitta-ainepitoisuuksien muutoksia maaperässä. Maasta otetaan näytteet kolmen vuoden välein, mutta mikrobinäytteet joka vuosi.

– Kymmenen vuoden kuluttua näemme, ovatko bakteerit onnistuneet puhdistamaan maan ympäristönormien mukaiseksi, vai joudutaanko puhdistusaikaa jatkamaan, erikoistutkija Pertti Pulkkinen toteaa. (HäSa)

Tuoreimpia artikkeleita