Kanta-Häme

Berliiniläishenkinen Voimala kutkuttaa Riihimäellä

Komean tehdaspiipun alla hiljaisena seisova Voimala kiehtoo riihimäkeläistä kulttuuriväkeä, joka haikailee elämää pimeisiin, korkeisiin ja mustuneisiin tehdassaleihin.

– Ideoita riittää, mutta kaikki lähtee kahdesta kysymyksestä. Kuka on omistaja ja ketä varten Voimalaa kunnostettaisiin, miettii keskustelua rakennuksen käytöstä avaava Olli Soini Vihreästä talosta.

Tällä viikolla kourallinen kulttuurivaikuttajia kokoontui Olli Soinin kutsusta Vihreälle talolle pohtimaan, millaisia mahdollisuuksia Voimalan elävöittämiseen löytyisi ja miten asiaa voidaan selvittää.

Ideat yhä hakusessa

Tällä hetkellä Voimalan omistaa YIT, joka osti rakennuksen Paloheimo-konsernilta Fortumin sähkölaitoksen toiminnan loppuessa vuonna 2007. Omistaja on vuosia kehitellyt käyttöä rakennukselle, mutta vielä mikään idea ei ole edennyt toteutusvaiheeseen.

Elämä, toiminta ja aktiivikäyttö sopii omistajallekin, mutta kysymys on tietysti rahasta. YIT teetätti jo ostovaiheessa rakennusta varten suunnitelman yli 8 miljoonan euron hintaisesta teatteri-kongressitalosta, mutta hieno idea hyytyi alkumetreille laman iskiessä rajusti niin kaupunkiin kuin rakennusalalle.

– Totta kai jatkamme edelleen kehitysideoiden hakemista, mutta vielä ei sopivaa ole löytynyt. Rakennus nykyisellään ei ole kaikkiin tapahtumiin sopiva turvallisuussyistä, mutta tapauskohtaisesti harkitaan edelleen sen antamista yleisökäyttöön, kertoo yksikönjohtaja Heikki K. Hannukkala YIT:ltä.

Hannukkala heittää myös YIT:n olevan valmis myös myymään rakennuksen.

Kaupunki voisi olla ostaja, mutta vuonna 2009 valtuusto hylkäsi jo ajatuksen tilojen vuokraamisesta teatterikäyttöön. Tuolloin todettiin, että Voimala nostetaan esiin vasta, kun taloustilanne kohenee. Kaupungin taloustilanne ei ole kuudessa vuodessa parantunut.

Teatteri pysyy nykypaikallaan

Kun käyttäjäkuntaa mietitään, kulttuuri nousee vahvasti edelleen esiin. Riihimäen teatterinjohtaja ja toimitusjohtaja Matti Arnkil ei kuitenkaan pidä järkevänä ajatusta teatterin siirtämisestä Voimalaan.

– Aikanaan laadittu suunnitelma oli aivan ylimitoitettu. Meillä ei riitä resursseja niin isolle teatterille. Nykyinen teatteri toimii hyvin, joskin edessä on väistämättä peruskorjaus, Arnkil miettii.

Jos teatterille ja nuorisoteatterille taloon haluttaisiin tiloja, Arnkil voisi innostua täysin riisutusta tilasta, Black Boxista, jota pystytään muuntelemaan tarpeiden mukaan.

Niin Arnkil kuin parhaillaan Riihimäen pääsiäistapahtumia valmisteleva Riittamaija Kuusela-Rantanen pitävät Voimalaa hengästyttävän upeana rakennuksena, jonka sijainti ei voisi olla parempi. Aseman viereen yleisö löytäisi tiensä väkisin.

Riittamaija Kuusela-Rantanen on nuorisojoukon kanssa pystyttänyt jo vuosia Voimalan isoon saliin Noitametsän lasten pääsiäisriemuksi. Nyt tilaa ei enää saatu käyttöön turvallisuussyistä, joten fantasia siirrettiin Nordean vanhoihin tiloihin.

– Käyttö on vaatinut meiltä tarkkaa rajaamista, jotta fantasiaseikkailun reitti on turvallinen, mutta se on onnistunut. Sali toimii hienona ympäristönä tällaiselle seikkailulle, mutta koko rakennuksesta saisi hienot tilat monille, Riittamaija Kuusela-Rantanen pohdiskelee.

Liikaa kunnostusta varottava

Myös Matti Arnkil on miettinyt upean rakennuksen kunnostusta nauttiessaan Voimalassa oopperasta, vieraillessaan Edwina Goldstonen residenssissä ja käydessään performansseissa sekä vapputapahtumassa.

– Missään nimessä rakennusta ei saa ylikunnostaa. Suomi on täynnä tehdasrakennuksiin kunnostettuja, hienoja kongressikeskuksia. Tänne tarvitaan robusti, berliiniläishenkinen, keskeneräisyyttä ja teollisuusperintöä huokuva tila. Turvallisuus ja sopiva puhtaus riittävät, Arnkil visioi.

Voimalan ovet pysyvät pääsiäisenä kiinni. Kun tapahtumien järjestäjät haluavat päästä tehtaaseen, YIT on valmis edelleen neuvottelemaan tilojen käytöstä, kun turvallisuus pystytään takaamaan.

Nyt Olli Soini ja kulttuuriväki toivovat, että Voimalasta käydään laaja keskustelu ja päästetään villit ideat lentoon.

– Saatiinhan Helsingissäkin pystyyn Kaapelitehdas! Olli Soini muistuttaa. (HäSa)

Päivän lehti

6.4.2020