Kanta-Häme

Biisinteko opettaa sietämään epävarmuutta

Junaradan varressa nököttävä rakennus marraskuisen harmaana maanantaiaamuna ei kuulosta paikalta tai hetkeltä, jolloin luovuus kukkii.

T-Spot-studiossa Vanajantiellä ollaan kuitenkin täydessä työssä, ideoimassa sanoituksia ja pohtimassa sitä, miten tarinat kannattaa kertoa.

Soololevyn suurinpiirtein joka toinen vuosi julkaissut Matti Johannes Koivu vetää Hämeenlinnan kaupungin rahoittamaa hanketta, jossa kymmenen 17–29-vuotiasta henkilöä pääsee kirjoittamaan, soittamaan ja äänittämään oman kappaleen ammattilaisen ohjauksessa. Osa nuorista osallistuu projektiin työkokeiluna.

Marraskuussa alkanut työ huipentuu tammikuussa miksauksiin, ja keväämmällä kappaleet julkaistaan muun muassa Spotifyssa.

Projektiin osallistuvat Daniel Ojala ja Timo Piik ovat jo tehneet pari henkilökohtaisesti ohjattua sävellys- ja kirjoitussessiota Koivun kanssa. Ojalalle biisinteko on osa kuntouttavaa työtoimintaa, Piik on puolestaan ollut pitkään työttömänä.

Ojala kertoo soitelleensa lapsesta asti ja uskaltautunut kirjoittamaan sanoituksia teini-ikäisenä. Homma ei ole kuitenkaan johtanut valmiisiin kappaleisiin asti.

– En osaa pätkääkään improvisoida ja olen todella itsekriittinen, mutta kaikki lähtikin hyvin liikkeelle kun soittelimme jotain randomia. Olin aluksi todella skeptinen, Ojala kertoo.

Ojala sanoo, että biisinteko ammattilaisen ohjauksessa on opettanut hänelle kokonaisuuksien hahmottamista. Työskentely on antanut eväitä hänen unelmatyöhönsä nuoriso-ohjaajana.

– Suurin oppi on ollut rohkeus tehdä asioita, joissa pitää laittaa itsensä likoon, Timo Piik täydentää.

Kuten elämässä yleensäkin, myös musiikkia säveltäessä ja kirjoittaessa pitää sietää oma epätäydellisyytensä.

– Luova työ on sarja virheitä. Elämässä on kuitenkin pakko oppia sietämään niitä ja epävarmuutta, Matti Johannes Koivu tiivistää.

Soittaminen taitaa olla lauluntekoprojektin helpoin osuus. Studiossa kappaleet soittavat projektiin osallistuvien apuna rumpali Erno Liukkonen ja Matti Johannes Koivu. Sanoitus ja laulaminen onkin haastavampi osuus.

– En ole ennen laulanut kuin humalassa karaokea. Siltä pohjalta kun lähtee, niin onhan se todella pelottavaa, Timo Piik sanoo.

Koivu on julkaissut kymmenkunta albumia soolona ja Ultramariini-yhtyeen jäsenenä sekä yhden lastenlevyn. Hänen tuorein, ensi vuonna ilmestyvä albuminsa oli haastattelupäivänä masteroitavana. Silti musiikinteon prosessi on yhä Koivulle jossain määrin arvoitus.

– Olen monesti levynteon loppuvaiheessa tajunnut, etten vieläkään ymmärrä sitä. Toisaalta, jos sen oppii hallitsemaan, ehkä lopputulos olisi pystyyn kuollut. Epäonnistumisia ei saa pelätä, vaikka lopputulos voi olla huono ja sitten sen joutuu vielä esittämään julkisesti.

Koivun mukaan juuri sanoitusten kirjoittaminen on yksi musiikinteon haastavimpia osuuksia.

– Usein kirjoittaminen tekee mieli lopettaa liian aikaisin. Pop-musiikissa kuulee paljon sanoituksia, jotka aukeavat selvästi niiden kirjoittajalle, mutta eivät kuulijalle.

Sanoituksiin käytetty aika ei ole kuitenkaan suoraan verrannollinen riimien laatuun. Pop- ja rock-musiikin historiassa on lukuisia esimerkkejä studioajan viime hetkillä rykäistyistä klassikoista, mutta myös pitkään muhitelluista flopeista.

Leonard Cohen teki jotain kappaletta kymmenen vuotta, Koivu heittää.

Koivulle laulunkirjoitusprojekti on ensimmäinen työpaja, jota hän ohjaa. Hän kertoo lähteneensä mukaan muun muassa keikkojensa jälkeen saamansa palautteen vuoksi.

– On käynyt monesti, että ihmiset ovat kehuneet minua luovaksi. Itse ajattelen, että kukaan ihminen ei ole toista luovempi. Luovuuden erot ovat vain siinä, että niin sanotut luovat ihmiset viitsivät kirjoittaa ideansa ylös, ja todella luovat tarjoavat niitä jopa muille. Toivon, että ihmiset uskoisivat ideoihinsa.

Miltä lauluntekoprojektissa valmistuvan valmiin kappaleen julkaisu ja mahdollinen live-esitys lopulta tuntuu?

– Tulen olemaan ylpeä, vaikka sitä hetkeä pelkään ja jännitänkin, Timo Piik toteaa.

Lauluntekoprojektin organisoi Toimi-hanke. HäSa