Kanta-Häme

Bioetanolin käyttö kasvaa

ST1 kasvattaa koko ajan bioetanolitehtaidensa verkkoa.

Tällä viikolla tiedotettiin Thaimaassa paikallisen bioetanolin valmistajan kanssa allekirjoitetusta aiesopimuksesta joka voi johtaa tulevaisuudessa jopa 20 tehtaan avaamiseen.

Hämeenlinnassa ST1 Biofuelsilla on ollut Bionolix-tehtaansa jo kuusi vuotta. Karanoja on ainoa Suomen bioetanolitehtaista, jossa ruokajätteestä tislataan ajoneuvojen polttoaineena käytettävää etanolia.

Liikennekäyttöön tarkoitettua bioetanolia syntyy Hämeenlinnassa vuosittain lähes miljoona litraa.

– Bioetanolia voidaan valmistaa oikeastaan kaikesta jätteestä, jossa on sokeria ja tärkkelystä. Täällä valmistuu 85-prosenttista etanolia, joka väkevöidään melkein sataprosenttiseksi Haminassa, tuotantopäällikkö Jari Väänänen St1 Biofuels Oy:sta kertoo.

Käytännössä kaikissa Suomessa myytävissä bensiineissä on mukana bioetanolia. Esimerkiksi E85-polttoaineessa on etanolia jo 85 prosenttia. Yleensä etanoli sekoitetaan aina bensiiniin, sillä sen kylmäkäynnistysominaisuus ei ole yhtä hyvä kuin bensiinillä.

Hämeenlinnan lisäksi ST1:n bioetanolitehtaita on Lahdessa, Vantaalla, Haminassa ja Jokioisilla.

Jokioisten tuotantolaitos on noin kahdeksan kertaa Hämeenlinnan tehdasta suurempi. Tänä vuonna valmistuu Kajaaniin vielä Suomen suurin bioetanolitehdas, joka tekee etanolia sahanpurusta.

Kajaanin tehtaan on arvioitu tuottavan noin 10 miljoonaa litraa bioetanolia vuodessa eli saman verran kuin kaikki muut tehtaat yhteensä.

– On hienoa, jos etanolin valmistaminen selluloosasta onnistuu, sillä sitä Suomessa kyllä riittää. Yleensä tehtaat rakennetaan paikkaan, jossa on lähellä sopivaa raaka-ainetta. Esimerkiksi leipomojäte on hyvin käyttökelpoista, Väänänen sanoo.

ST1 perusti ensimmäiset tehtaansa Lappeenrantaan ja Närpiöön vuonna 2007, mutta ne on jo lopetettu kannattamattomina.

Karanojan bioetanolitehtaalle tulee kotitalouksien biojätettä eli ruokajätettä 300-400 tonnia viikossa.

Jätteiden energia käytetään tarkasti hyödyksi biokaasuna, kaukolämpönä ja lopuksi vielä lannoitteena, joka myydään maatiloille.

Laitos saa ottaa vastaan 19 000 tonnia biojäteraaka-ainetta vuodessa. Esimerkiksi viime vuonna jätettä tuli hieman yli 16 000 tonnia.

– Kehitämme koko ajan tuotantoa. Nyt esimerkiksi ruokajätteen seassa oleva muovi saadaan heti pois raaka-aineesta samoin kuin jätteeseen usein unohtuneet ruokailuvälineetkin. Teemme parhaamme, että jätettä saataisiin hyödynnettyä paremmin tulevaisuudessa, Väänänen sanoo.

Ruokajätteestä saadaan hyödynnettyä polttoaineena ainoastaan kuusi prosenttia. Hukkaan jätettä ei heitetä, vaan se käytetään tarkasti hyödyksi biokaasureaktorissa, josta saatava biokaasu poltetaan kaasumoottorilla sähköksi ja kaukolämmöksi.

Biokaasua otetaan talteen Karanojan myös kaatopaikan ykköspenkalta keräimillä ja johdetaan välivarastoon jossa se sekoittuu biokaasulaitoksella syntyneen kaasun kanssa.

Hämeenlinnan biokaasulaitoksen kaasulla tuotetaan paikallisesti sähköä ja lämpöä.

Päivän lehti

1.11.2020

Fingerpori

comic