Kanta-Häme

Biojätteen lajittelussa eniten pulmia

Jätteiden hyödyntämis- ja käsittelyketjuissa häviää paljon arvokkaita raaka-aineita. Esimerkiksi elektroniikan sisältämät arvokkaat metallit kannattaisi ottaa nykyistä paremmin talteen.

Jäte onkin muuttumassa hyödykkeeksi, jolla käydään maailmanlaajuista kauppaa. VTT:n, Aalto-yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimus tuotti uutta tietoa jätehuollon tulevaisuuden kehitystarpeista. Mukana tutkimuksessa oli myös Hämeenlinnassa jätehuollosta huolehtivat Kiertokapula oy.

Tärkeintä olisi kiinnittää huomiota jätteiden käsittely- ja erotusmenetelmiin.

– Materiaalikierrätystä voidaan lisätä tehostamalla jätteiden lajittelua ja keräilyä, kertoo johtava tutkija Ulla-Maija Mroueh VTT:ltä.

Lajittelu halvinta jätteiden syntypaikalla

Kiertokapulan toimitusjohtaja Kari Mäkisen mukaan tärkein tapa kehittää kierrättämistä on lajitteluun opastus.

– Kaikkein edullisinta kaikille on se, että lajittelu tehdään jo jätteiden syntypaikalla, eli tavallisten ihmisten kotona, kertoo Mäkinen.

Mäkisen mukaan kierrätys ja lajittelu on tehty hämeenlinnalaisille helpoksi. Kiertokapula jakaa tietoa kouluissa, päiväkodeissa ja työpaikoilla. Lisäksi koteihin jaetaan tiedotuslehtisiä. Mäkinen kehuukin hämeenlinnalaisten kierrätystaitoja.

Mäkinen korostaa, että kaikkein eniten lajitteluun vaikuttavat kunnalliset jätehuoltomääräykset.

– Lajittelu on kaikkein eniten asennekysymys. Valtaosa osaa sen jo nykyään.

Biojäte pulmikkainta lajiteltavaa

Suurin ongelma tällä hetkellä on, että erilaiset jätemateriaalit sekoittuvat keräilyvaiheessa, koska vain osa niistä pystytään lajittelemaan.

Murskaukseen perustuvat kierrätysprosessit toimivat huonosti yhä monimutkaisemmiksi muuttuvien tuotteiden eri raaka-aineiden erottamiseen. Huomio pitäisikin keskittää keräystä ja murskausta edeltävään vaiheeseen, ja jätteet pitäisi erotella entistä paremmin. Näin myös arvoaineet saataisiin paremmin talteen.

Jos esimerkiksi biojätepussiin joutuu metallia, se erotetaan ennen käsittelyprosessia magneetin avulla. Käsittelyprosessiin ei saa päästä muuta kuin etanoliksi muuttuvaa biojätettä.

– Esimerkiksi multaa ja kissanhiekkaa ei saisi laittaa biojätteeseen, sillä ne eivät muutu etanoliksi, kertoo Mäkinen.

Biojätteen lajittelu on lajittelun muodoista ihmisille vielä hankalin. Moni ei tiedä tarkalleen, mitä biojätteeseen saa laittaa. Paljon biojätteeksi kelpaavaa jätettä päätyy sekajätteisiin. Sekajätekin tosin hyödynnetään polttamalla Ekokemillä, joka tuottaa siitä sähköä ja kaukolämpöä.

Hämeenlinnassa edelläkävijöitä

Mäkinen kertoo, että Kiertokapula on ollut jo pitkään lajittelun edelläkävijä.

– Meillä on ST1:sen kanssa sopimus erilliskerätystä biojätteestä. Hämeenlinnassa on maailman ensimmäinen biojätteestä etanolia valmistava laitos. Valmista etanolia käytetään biopolttoaineena.

Haravointi- ja puutarhajätteen kompostoinnille etsitään Kiertokapulassa parhaillaan uusia keinoja. Tällä hetkellä kompostoitu jäte hyödynnetään loppusijoitusalueen pintarakenteissa. (HäSa)