Kanta-Häme

Biologinen isä ei ole isä, jos äiti niin haluaa

Isyyslain uudistus parantaa miesten mahdollisuuksia selvittää ja vahvistaa oma isyytensä. Tulevaisuudessa mies voi selvittää isyytensä ja saada aviopuolison isyyden kumotuksi tuomioistuimen päätöksellä, vaikka lapsen biologinen äiti ja tämän aviomies vastustaisivat sitä.

Tällä hetkellä lapsen äiti voi estää isyyden selvittämisen, jos lapsi syntyy avioliiton ulkopuolisen suhteen seurauksena, vaikka mahdollinen biologinen isä haluaisi selvittää isyytensä.

Äidin ei tarvitse millään tavalla perustella sitä, miksi hän ei halua isyyttä selvitettävän. 

– Biologisen isän oikeudet ovat tällä hetkellä aika huonot, koska lainsäädännöllä suojataan avioliittoon perustuvaa perheyhteyttä, lainsäädäntöneuvos Salla Silvola oikeusministeriöstä sanoo.

Isyyslain uudistaminen on kirjattu hallitusohjelmaan, ja eduskunta aloittaa sen käsittelyn ensi syksynä.

Isyys alkoi tavallisella perhe-elämällä

Biologisten isien heikoista oikeuksista on saanut oman osansa kokea myös Mikael Jämsänen. Hän ei ole tavannut lastaan reiluun viiteen vuoteen. Osittain Jämsäsen ansiosta lainsäädäntö on kuitenkin muuttumassa.

Jämsänen eli tavallista perhe-elämää avopuolisonsa kanssa. Hän oli mukana raskausaikana, synnytyksessä ja lapsen syntymän jälkeen.

– Arki lapsen kanssa oli normaalia vaipan vaihtoa, leikkimistä ja valvomista. Tuin äitiä ja olin hyvä isä. Olin isyysvapaallakin kolme viikkoa. Halusin silloinkin olla lapsen elämässä mukana kaikin mahdollisin keinoin, Jämsänen kertoo.

Jämsäsen puoliso oli samaan aikaan naimisissa, mutta ero oli vireillä.

Jämsänen ja avopuoliso hakivat yhdessä naisen aviomiehen isyydenkumoamista, sillä Suomen lainsäädäntö katsoo muuten aviopuolison automaattisesti lapsen isäksi. Tällöin Jämsäsen puoliso tunnusti myös virallisesti Jämsäsen olevan lapsen biologinen isä.

”Mitään ei ole tehtävissä”

Kaikki kuitenkin muuttui yhtäkkiä.

Pari erosi. Puoliso perui isyyden kumoamiskanteen Jämsäsen selän takana. Lapsi oli tuolloin kahden kuukauden ikäinen.

– Sitten tuli ilmoitus, että lapsen äiti palaa aviomiehensä luokse. Sen jälkeen he lähtivät maasta, Jämsänen kertaa.

Jämsänen otti yhteyttä moniin eri tahoihin, mutta viesti oli kaikkialla sama. Mitään ei ole tehtävissä, anna asian olla.

Jämsänen ei kuitenkaan antanut asian olla, vaan hän aloitti oikeusprosessin, joka jatkuu edelleen. Neljän vuoden aikana Jämsänen on käynyt läpi kaikki Suomen oikeusasteet, kahteen kertaan.

Lapsensa Jämsänen on nähnyt viimeksi huhtikuussa 2009.

Nyt hovioikeudessa on lopulta tehty päätös siitä, että lapselle hankitaan edunvalvoja, joka selvittää isyyden. Jämsäsen entinen puoliso aviomiehineen valitti päätöksestä kuitenkin korkeimpaan oikeuteen, joten asia ei ole vielä lainvoimainen.

Jämsänen odottaa päätöstä edelleen.

Kaikille lapsille samat oikeudet

Uuden isyyslain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alusta. Muutos ei tuo lohtua niille, joiden lapsi on syntynyt ennen lain voimaan tuloa.

– Ennen uutta lakia on kuitenkin muodostunut tietty oikeustila ja tietyt perhesuhteet. Niitä ei haluta enää järkyttää, Silvola sanoo.

Uusi laki ei siis auta myöskään Jämsästä, mutta se ei miehen mukaan ole pääasia. Hän toivoo, ettei kukaan tulevaisuudessa päädy samaan tilanteeseen kuin hän ja hänen lapsensa.

– Uuden lainsäädännön tarkoitus on taata kaikille lapsille tasavertaiset mahdollisuudet tuntea omat vanhempansa, Jämsänen tiivistää.

Lapsella kaikki hyvin

Jämsäsen mukaan hänen tapauksensa on vain yksi esimerkki oikeuslaitoksen heikkoudesta.

– Tämä on hyvin yksinkertainen asia, joka pitäisi ratkaista maalaisjärjellä. Asia on tehty juridisesti liian monimutkaiseksi, ja se kääntyy vain lasta vastaan, Jämsänen sanoo.

Huojentavaa on Jämsäsen mielestä kuitenkin se, että hän tietää, että lapsella on kaikki hyvin. Kaikesta huolimatta. (HäSa)