Kanta-Häme

Bongaa komeetta tai vaikka kaksi - tänä vuonna taivaalla tapahtuu

 

Kaukoputken läpi katsoessa komeettoja lipuu avaruudessa joka hetki.  Vuosi 2013 on kuitenkin pyhitetty pyrstötähdille, sillä tänä vuonna taivaalta voi bongata peräti kaksi komeettaa kiikareilla ja jopa paljain silmin.
 
– Kunhan osaa katsoa oikeaan paikkaan. Pyrstötähdet ovat tummia, kuin tervattuja vierailijoita, jotka tulevat ja häipyvät, hämeenlinnalaiset komeetanmetsästäjät Jouko Kettunen ja Pertti Seppälä kuvailevat.
 
Maaliskuussa taivaalle ilmestyy pitkälle kevääseen näkyvä pyrstötähti Panstarss. Kirkkaimmassa vaiheessaan sen arvioidaan jäävän auringon loiston alle.
 
Loppuvuoden auringonhipojasta Isonista odotetaan mahtipontista näkyä. Kettunen suhtautuu spektaakkeliin kuitenkin hillityn innostuneesti. 
 
– Komeettojen näkyvyyden povaaminen on yhtä varmaa kuin sään ennustaminen. Vuoden 2007 Holmes-komeetan piti olla himmeä. Se kuitenkin kirkastui yks kaks miljoonakertaisesti. Se näkyi valtavana sumeana pallona vailla pyrstöä.
 
Auringonhipojalle kaikkien aikojen pyrstö?
Auringonvalo tavoittaa Maan kahdeksassa minuutissa. Siihen verrattuna Ison on tällä hetkellä reilun puolen tunnin matkan päässä. 
 
– Se on vielä 800 miljoonan kilometrin päässä Maasta Jupiterin radan tienoilla. Maata lähimmillään se on Tapaninpäivänä, silloinkin 60 miljoonan kilometrin päässä. Marsin Ison ohittaa matkallaan 10 miljoonan kilometrin etäisyydeltä, vuoden 1957 Arend-Rolandista lähtien komeettoja seurannut Seppälä kertoo.
 
Venäläisten tähtitieteenharrastajien syyskuussa löytämästä Ison-komeetasta povataan kirkasta, jos se vain selviää auringon vetovoimasta ja aurinkotuulista. 
 
– Ison ohittaa auringon kahden miljoonan kilometrin etäisyydeltä. Se on läheltä se, kun auringon halkaisija on noin 1, 4 miljoona kilometriä.
 
Aurinkoa hipovalle komeetalle voi höyrystyä kaikkien aikojen pyrstö, kun kaasuhiukkaset ja pölyvana heijastavat uv-säteilyä. Näky voi parhaimmillaan olla huikea, jos pyrstötähti säilyy yhtenä kappaleena.
 
– Komeetta kulkee marraskuun lopulla läheltä aurinkoa suurella nopeudella ja voi myös hajota, jolloin se näkyy himmeämpänä, Kettunen huomauttaa.
 
Hän kuvaileekin pyrstötähteä hiekkaläjäksi ja likaiseksi lumikasaksi, jonka halkaisija voi olla kymmeniä kilometrejä. 
 
– Komeetat ovat löyhää ainesta, sillä suurimmalta osaltaan ne ovat vesijäätä.
 
Kettusen laskelmien mukaan Ison on havaittavissa 18. marraskuuta ja 8. joulukuuta välisenä aikana vain lähellä auringon nousua ja laskua. Kirkkaimmillaan se on 29. marraskuuta loistaen -10,6 magnitudilla. Kuun kirkkaus on -13 magnitudia.
 
– Komeetta on nähtävissä koko yön 21. joulukuuta jälkeen, mutta se himmenee nopeasti kiikarikohteeksi ja myöhemmin kaukoputkella nähtäväksi, Kettunen arvioi.
 
Kirkkaudeltaan se on silloin 3,6 magnitudia, kun Otavan kirkkain tähti on 1,81 ja himmein 3,32.
 
Tähtitornista näkee taivaankappaleita
Hämeenlinnan tähtitieteenharrastajien yhdistyksen Vegan jäsenillä on käytössään hulppea observatorio Ahveniston vesitornissa. 
 
– Käytössä ovat kaukoputki ja taivaankappaleiden liikkeitä kompensoiva seurantakoneisto tietokoneineen ja videotykkeineen, yhdistyksen puheenjohtaja Raimo Känkänen kertoo.
 
Eri-ikäisiä aktiiviharrastajia Vegan riveissä on kuutisenkymmentä. 
 
Taivaankappaleiden seuraaminen ja ikuistaminen on pitkäjänteistä, mutta mukaansa tempaavaa puuhaa. Seppälän mukaan yhden valokuvan kasaamiseen voi kulua aikaa jopa 15 tuntia. 
 
– Nykyään laadukkaita putkia saa jo muutamalla satasella, vaikka saa harrastukseen tuhansiakin uppoamaan, hän huomauttaa.
 
– Vaimolle olen sanonut harrastuksen olevan edullisempi kuin esimerkiksi harrikoiden keräämisen, Kettunen hymyilee.
 
Känkänen kehuu yhdistyksen toimintaa monipuoliseksi.
 
– Harrastaa voi monella tapaa; lukemalla, laitteita virittelemällä, valokuvaamalla tai sitten vain havainnoimalla kaukoputken avulla. Vegan jäsenet pääsevät tutkimaan taivasta parinkympin vuosimaksulla.

Päivän lehti

28.3.2020