Kanta-Häme

Boreal haluaa pysyä etupellossa

Boreal Kasvinjalostus oy harjoittaa kasvinjalostusta Suomessa varsin kattavalla lajivalikoimalla: kotimaisilla viljoilla, nurmikasveilla, palkokasveilla ja öljykasveista rypsillä.

Peltokasvien jalostuksen päämääränä on varma sadontuottaja monenlaisissa oloissa. Jalostus vaatii vuosien työtä. Risteytyksestä lajikkeen tuloon markkinoille kestää 10–15 vuotta lajista riippuen.

Uusia lajikkeita tulee vuosittain kasvilajikeluetteloon, koska jalostus on jatkuvaa.

Kun Borealilla on jalostuksessa useita vilja- ja nurmilajeja sekä rypsiä ja palkokasveja, joka lajista nousee vuosittain yksi tai kaksi entistä parempaa uutuutta. Vanhoja lajikkeita jää vastaavasti pois käytöstä.

Kasvinjalostuksessa on tärkeää varautua ilmastonmuutokseen, joka on tuomassa Suomeen sään ääri-ilmiöitä rankkasateista kuivuuteen saakka sekä entistä enemmän tauteja ja tuholaisia. Vankka korsi on hyvä apu lakoontumista vastaan ja pitkät juuret kuivuutta vastaan.

– Herkät lajikkeet täytyy sulkea pois. Testaamme koko Suomessa ja monen vuoden ajan, jotta löydämme lajikkeet, jotka pärjäävät oloissamme parhaiten, sanoo Borealin jalostusjohtaja Merja Veteläinen.

– Ilmastokestävyyden eteen tehdään töitä, viljojen on kestettävä tauteja ja tuholaisia.

Entistä lauhemmat talvet eivät paljon jarruta tauteja ja tuholaisia, jotka muhivat lämpimänkosteina kesinä.

Tämän alkukesän ja kevään poikkeuksellinen kuivuus vaikeutti koetoimintaa, koska osa jalostuskasveista ei edes itänyt. Tasaiset olosuhteet edesauttavat vertailua.

Satoisuus on tärkeä tavoiteltava ominaisuus. Suomi on maana sen verran pitkä, että jalostuksessa on huomioitava, miten lyhyt kasvukausi vain lyhenee etelästä pohjoiseen.

Esimerkiksi Borealin uusi, jo laajasti viljelty Niklas-kaura on hyvin satoisa ja aikainen myllykaura, joka sopii rehukäyttöönkin.

Palkokasvit kiinnostavat, koska Suomi pyrkii valkuaisomavaraisuuteen. Härkäpavuissakin tavoitteena on yhä satoisampi lajike, joka kukkii ja tuleentuu entistä aikaisemmin.

Borealin uusi, aikainen härkäpapulajike Sampo on jo myynnissä.

Vire-härkäpapu ehtii viljelyyn muutaman vuoden päästä.

Kasvinjalostus nojaa Borealilla perinteisiin risteytyksiin, joiden avulla luodaan uutta perinnöllistä vaihtelua. Jälkeläisistä seulotaan parhaat jalostuslinjat haluttujen ominaisuuksien edistämiseksi. Apuna on niin tilasto- kuin perinnöllisyystiedettäkin.

Genomivalinnan avulla jalostusarvo, vaikkapa taudinkestävyys, voidaan ennustaa perimän perusteella ripeämmin kuin pelkkiä kasvijälkeläisiä tutkimalla.

Genomivalinta ei ole geenimuuntelua, koska sillä ei muuteta geenien perimää eikä siirretä geenejä lajista toiseen.

– Se on kasvien perimän lukemista. Se nopeuttaa prosessia, Veteläinen sanoo.

Borealin väelle kesä on monipolvista aikaa kylvöstä kasvitautien ja kokeiden havainnointiin ja korjuuseen, kun talvisin työ on rauhallista analysointia ja satodatan käsittelyä tietokoneella.

– Meillä riittää osaamista joka lähtöön, Veteläinen kiittää paikallisen jalostustoiminnan pitkiä juuria. HÄSA