Kanta-Häme

Brasilialaisopettajat värittävät katukuvaa

– Hämeenlinnassa voi kulkea pyörällä ja jalkaisin! Meillä kotikaupungissani Brasíliassa kaikkialle on mentävä autolla, hämmästelee muotoilun opettaja Paula Schlemper de Oliveira.

– Uskomatonta, että kaikki osaavat englantia. Jopa taksin ja bussin kuljettajat puhuivat Helsingissä meille sujuvaa englantia, hehkuttaa biologian opettaja Antônio dos Santos Júnior.

Kommenttien antajat saapuivat molemmat viikko sitten Brasiliasta Hämeen ammattikorkeakouluun kolmeksi kuukaudeksi opettajille järjestettyyn koulutukseen. Toiset kolme kuukautta Hamk kouluttaa 25 opettajaopiskelijaa heidän kotimaassaan osittain sähköisesti.

Jo yli sata brasilialaista opettajaa on hakenut Hamkista ja Tampereen ammatillisesta korkeakoulusta Tamkista uusia tapoja opettaa. Eivätkä brasilialaiset ole ainoita, jotka ovat löytäneet suomalaisen koulutusviennin.

– Hamk aloitti koulutusviennin jo kuusi vuotta sitten. Opiskelijoita on ollut myös Etelä-Afrikasta, Kazaktanista, Kiinasta ja Thaimaasta. Kaikkiaan jo sadat opiskelijat ovat vieneet suomalaista opettamisen taitoa kotimaahansa, kertoo Hamkin ammatillisen opettajakorkeakoulun johtaja Seija Mahlamäki-Kultanen.

Hamkin koulutusvienti räätälöidään sen mukaan, mitä kukin kohdemaa odottaa ja haluaa. Brasilialainen opettajaryhmä koostuu eri alojen opettajista. Toisin kuin Suomessa, jokaisen oppilaat ovat keskiasteen, lukion, ammatillisen opiston ja korkeakoulutason opiskelijoita.

Brasiliaan haetaan taitoa opettaa erityisesti hyvin eritasoisia opiskelijoita. Antônio odottaa erityisesti löytävänsä uusia ja tehokkaita tapoja arvioida oppimistuloksia. Paula taas uskoo saavansa omaan kouluunsa vietäväksi uusia keinoja opettaa oppilaita innostavasti ja kannustaa heitä jatkamaan opintonsa loppuun saakka. Keskeyttäminen on Brasiliassa iso ongelma.

– Yleensä tässä opettajakoulutuksen koulutusviennissä painottuu vahvasti ammatillisten opintojen opettaminen, mutta joka tilaajalla on omat erityistarpeensa. Me vastaamme juuri niihin, kertoo johtaja Seija Mahlamäki-Kultanen.

Suomen erinomaiset sijoitukset Pisa-tutkimuksessa ja koulutuksen tärkeä sija yhteiskunnassa tunnetaan maailmalla.

– Meiltä kysytään erityisesti opettajien, terveysalan sekä luonnonvara-alojen koulutusvientiä. Niiissä kaikissa Suomi on kärkimaita ja niitä arvostetaan, painottaa myyntijohtaja Maaret Viskari Hamkista.

Koulutusvienti ei ole hyväntekeväisyyttä eikä kehitysapua, vaan kovaa bisnestä. Se ei kuitenkaan kasvata Hamkin tulosta, sillä kaikki koulutuksesta saadut eurot käytetään koulutuksen järjestämiskuluihin ja kehittämiseen.

Vaikka koulutus ei saa tuottaa ulospäin mitattavaa voittoa, maakunta hyötyy kansainvälisestä toiminnasta. Seija Mahlamäki-Kultanen korostaa, ettei esimerkiksi koulutusvienti Brasilian kanssa olisi onnistunut ilman tiivistä ministeri- ja suurlähetystöyhteyttä. Brasilian valtio maksaa koulutuksen.

– Henkilökohtaiset tapaamiset avaavat kaupalliset kanavat myös yrittäjille. Brasiliassa koulujen varustelutaso raahaa jäljessä. Tarvetta on ergonomisista kalusteista, digitaalisesta tekniikasta ja erilaisista sovelluksista, joiden valmistajia riittää Suomessa.

Hamkissa opiskelee englannin kielellä eri koulutusaloilla satoja opiskelijoita. Juuri tämä antaa mahdollisuuden opettajien täydennyskoulutukseen. He pääsevät jalkautumaan ryhmiin, joissa opetetaan opiskelijoita englannin kielellä.

– Maista, joista opettajakoulutuksessa on käyty, on saatu myös erinomaisia tutkinto-opiskelijoita. Opettajakoulutus hajauttaa nimittäin eri alojen opettajat useille koulutusaloille. He perehtyvät esimerkiksi insinöörien, sairaanhoitajien tai hortonomien koulutukseen, selostaa myyntipäällikkö Maaret Viskari.

Ensi vuonna odotetaan lakimuutoksen mahdollistavan myös korkeakoulujen tutkintojen viennin. Nyt Hamk on vienyt lain sallimaa täydennyskoulutusta. HÄSA