Kanta-Häme

Brexit saa ymmärrystä Kanta-Hämeessä

Kanta-Hämeessä haukotaan henkeä muun Euroopan ohella juhannuksen alla, kun Britannian kansanäänestys EU:ssa pysymisestä järjestetään. Kampanjaa ovat seuranneet niin Britanniassa asuvat kantahämäläiset kuin Suomessa asuvat britit.

Viime vuoden lopulla Suomessa asui Tilastokeskuksen mukaan yli 4 400 Britannian kansalaista, joista 60 asui Kanta-Hämeessä.

Hattulalainen Jal Ouru muutti Suomeen 1994. Tampereella venemekaanikkona työskentelevä Ouru kannattaa Britannian eroa Euroopan unionista.

Leicesteristä Keski-Englannista kotoisin oleva Ouru kertoo, että englantilaisille EU-jäsenyys myytiin ennen kaikkea kauppaliittona. Unionin laajentuminen ja sen aiheuttama maahanmuutto, Britannian suuret maksut sekä EU:n edustama byrokratia ovat syitä, jotka nakertavat hänen luottamustaan järjestelmään.

– Uskon, että tavallinen työväki äänestää eron puolesta. Ne, joilla on intressejä jatkaa EU:ssa, ovat pysymisen kannalla. Äänestyksestä tulee todella tiukka, Ouru arvioi.

Ouru on Britannian kansalainen, mutta koska hän on asunut ulkomailla yli 15 vuotta eikä ole sinä aikana rekisteröitynyt äänestäjä kotimaassaan, ei hänellä ole äänioikeutta. Hän toivoo, että jokainen äänioikeutettu äänestäisi kansanäänestyksessä.

– Ärsyttää, etten saa äänestää. Olen englantilainen ja ylpeä siitä. Toivon, että Britannia saa itsenäisyytensä takaisin, Ouru toteaa.

Skotlannista kotoisin oleva Lisa-Marie Karvonen muutti Suomeen 13 vuotta sitten. Hattulassa asuva Karvonen on parhaillaan vieraana kotiseudullaan Aberdeenissa.

Hämeenlinnassa kotisivuyritystä johtava Karvonen kertoo, että hänen kantansa Britannian EU-jäsenyydestä on muuttunut kampanjan aikana. Karvonen aikoo osallistua kansanäänestykseen.

– Mielipiteeni muuttui parin viikon aikana. Nyt toivoisin, että Britannia eroaa EU:sta, hän sanoo.

Karvoselle EU-äänestys on jatkoa Skotlannin parin vuoden takaiselle itsenäisyysäänestykselle. Skotlannin itsenäisyyttä kannattava Karvonen pettyi kansanäänestyksen tulokseen, ja hän kokee, ettei nykyisiin Skotlannin päättäjiin voi luottaa.

Karvonen kertoo todennäköisesti hakevansa Suomen kansalaisuutta, jos kansanäänestyksessä päätetään erota EU:sta. Päätökseen vaikuttavat käytännön syyt.

– Tiedän, että olen skotti. En ole suomalainen, vaikka kuinka paljon haluaisin, toteaa Karvonen.

Maahanmuutto on ollut varsinkin EU-eroa puoltavan brexit-leirin kantavia kampanjateemoja. Tämän vuoksi Forssasta kotoisin oleva Kaisa Hynynen on pohtinut tulevaisuuttaan Britanniassa.

– Maahanmuutto tuntuu olevan keppihevonen. Ei voi yleistää, mutta täällä tunnutaan ajattelevan, että jos EU:sta erotaan, niin maahanmuutto loppuu, hän kertoo.

Hynynen muutti vuodenvaihteessa Edinburghiin, jossa hän työskentelee eläkeyhtiön palveluksessa. Hän pitää Britannian EU-eroa huonona ajatuksena.

– On outoa, että Britannian saamien etuoikeuksien lisäksi kysytään vielä kansan mielipidettä, Hynynen sanoo.

Hynysen australialainen aviopuoliso on äänioikeutettu kansanäänestyksessä, koska Australia kuuluu Britannian kansainyhteisöön.

Vastaava tilanne on Essexissä asuvalla janakkalalaislähtöisellä Anu Steelillä, jonka puoliso on englantilainen. 14 vuotta Englannissa asunut Steel kannattaa asuinmaansa EU-jäsenyyttä, eikä hän usko, että maan rajat suljettaisiin vaikka brexit eli Britannian EU-ero toteutuisi.

– Mahdollisen brexitin taloudelliset vaikutukset pelottavat, Steel toteaa.

Britannian EU-äänestyksen tulos on selvillä juhannusaattona.

– Minulla tulee olemaan aikamoiset juhannusjuhlat, jos EU:sta erotaan, tiivistää Ouru. HäSa