Kanta-Häme

Brexit voi sivaltaa Suomea kulman takaa

Yllätykset eivät lopu brittien EU-eroon. Vaikka ratkaisun suorat vaikutukset Suomen vientiin jäisivät vähäisiksi, vaikeasti ennustettavat kerrannaisvaikutukset saattavat tärvellä kansantaloutemme orastavan kasvun. Seuraukset voivat olla vakavia ja maailmanlaajuisia.

Tullin tilastot ovat mielenkiintoisia. Britannian EU-eron näkökulmasta on esimerkiksi havainnollista todeta, että lähes 20 prosenttia Suomen viimevuotisesta brittituonnista koostui moottoriajoneuvoista. Niitä tuotiin maahan liki 338 miljoonan euron edestä.
Pohjanmeren ja Itämeren poikki laivatut autot eivät kuitenkaan ole Ford Focuksen kaltaisia perinteisiä englantilaisajokkeja. Itse asiassa Britanniassa ei ole oman maan automerkkien valmistusta suuressa mitassa enää lainkaan.

Oy Ford Ab:n toimitusjohtaja Hannu Pärssinen kertoo brittiläisten Ford-henkilöautojen tuotannon siirtyneen Espanjaan, Saksaan, Turkkiin ja Romaniaan. Takavetoisia Transit-pakettiautoja valmistettiin saarivaltakunnassa vielä neljä vuotta sitten, mutta nykyään niidenkin tuotanto on muilla mailla.

Sen sijaan Britanniassa tehdään japanilaisia autoja.

Siellä valmistuu iso osa Euroopassa myytävistä Toyotan, Nissanin ja Hondan malleista, mikä selittää moottoriajoneuvojen suurta määrää Suomen Britannian-tuontitilastossa. Vuoden 2010 jälkeen määrä on jopa noussut lähes joka vuosi.

Kuvio peilaa maailmantalouden muutoksia. Se minkä voi olettaa olevan brittiläistä ja jollakin tapaa muuttuvan brexitin seurauksena, ei välttämättä sitä ole eikä vääjäämättä muutu ainakaan kuvitellulla tavalla. Muuttujia on paljon. Ennustaminen on entistä hatarammalla pohjalla.

Suomen tuonnin  arvo Britanniasta oli viime vuonna vähän yli 1,7 miljardia euroa. Vienti oli runsaat 2,7 miljardia euroa, mikä tekee kauppataseeksi reilut 1 miljardi euroa.

Jos paperit ja pahvit sekä niistä valmistetut tuotteet ynnätään yhteen paperimassan ja puutavaran kanssa, metsäteollisuus kattaa Suomen brittiviennistä noin 40 prosenttia.

Se on paljon, mutta ei yhtä paljon kuin huippuvuosina milleniumin aikoihin. Vuoden 2002 paikkeilla Britannian osuus maamme metsäteollisuustuotteiden viennistä hipoi 50:tä prosenttia ja arvo kahta miljardia euroa. Viime vuonna summa oli enää 1,2 miljardin euron luokkaa.

Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen muistuttaa Britannian olevan noin 10 prosentin osuudellaan Suomelle silti alan tärkeimpiä vientimaita. Siksi ei ole lainkaan yhdentekevää, miten kauppasuhteet tulevaisuudessa järjestetään.

Selvää on Jaatisen mukaan vain se, että brittien lähtö tuottaa Euroopalle hallaa. Suomalainenkin teollisuus kärsii, mikäli vapaakauppa brexitin seurauksena vaarantuu, kaupalle tulee esteitä tai Britannian talouskehitys murenee. Epävakaus lisääntyy.

Siksi metsäteollisuudessa toivotaan, että poliitikot saavat neuvoteltua kauppasuhteet mahdollisimman järkevälle tolalle. Se on molemminpuolinen etu. Taloudellisten kytkösten halutaan säilyvän vahvoina ja sisämarkkinoiden avoimina.

Jos se onnistuu, Suomen metsäteollisuus saattaa parhaassa tapauksessa jopa hyötyä brexitistä.

Britannia on Suomen kahdeksanneksi suurin kauppakumppani ja kuudenneksi tärkein vientimaa.

Siinä suhteessa maan asema ja merkitys ovat kuitenkin heikentyneet sitten 2000-luvun alun. Silloin ylijäämä saarivaltakuntaan oli jo lähes 2,5 miljardia euroa ja viennin arvo ylitti 4,5 miljoonaa euroa. Viime vuoden lukuihin verrattuna se tarkoittaa noin 40 prosentin pudotusta.

Tosin Suomen vienti ei vedä muuallekaan.

Kuvaavia ovat elektroniikkateollisuuden käyrät. Britanniaan vietiin Suomesta vielä vuonna 2010 puhelinlaitteita lähes 230 miljoonan euron edestä. Viime vuonna summa oli reilut 12 miljoonaa euroa.

Tuoreempi laskija on kemianteollisuus, mikä tarkoittaa suomalaisittain lähinnä polttoaineiden viennin laskua. Parin vuoden takaisista selvästi yli 700 miljoonan euron luvuista pudottiin brittikaupassa viime vuonna runsaaseen 400 miljoonaan euroon. Sitä selittää öljyn hinnan alamäki.

Kummajaisia tullitilastoista ei hyppää silmille.

Suomen ja Britannian välinen kauppa on pääosin busineksen välistä raaka-aineiden ja koneiden vaihtoa rahaa vastaan. Esimerkiksi kuluttajille tutut elintarvikkeet tai oluen ja teen kaltaiset juoma-aineet ovat marginaalissa samoin kuin vaikkapa televisiosarjoihin, muotiin tai popmusiikkiin liittyvän viihteen tuonti – niiden viennistä puhumattakaan.

Tavalliselle kansalaiselle tuttu poikkeus ovat Britanniasta Suomeen tuotavat lääkkeet ja farmaseuttiset tuotteet. Niiden arvo oli viime vuonna 134 miljoonaa euroa. Yksittäisten tuoteryhmien tilastossa ne olivat toisella sijalla moottoriajoneuvojen jälkeen.  

Jollakin tavalla brexit ja siihen liittyvä punnan kurssivaihtelu vaikuttavat myös ihmisten ja heidän rahojensa liikkumiseen Suomen ja Britannian välillä.

Nettimatkatoimisto Ebookers kertoi brexitin jo moninkertaistaneen suomalaisten lomavaraukset Lontooseen.

Yhtiön kautta tehdyt lento-ostot Suomesta Britanniaan kasvoivat kansanäänestyksen jälkeen 263 prosenttia ja Lontoon hotellivaraukset 249 prosenttia edellisviikkoon verrattuna.

Ebookersin markkinointipäällikön Leif Neuvosen mukaan ainoa looginen selitys myyntipiikille on brexit ja sitä seurannut punnan arvon heikentyminen. Punta romahti juhannusaattona alimmilleen 30 vuoteen.

Tulevat seuraukset ovat kuitenkin hämärän peitossa. Esimerkiksi kielikoulumatkojen ja korkeakouluopiskelijoiden vaihto-ohjelmien vetovoimaan voivat vaikuttaa valuuttakurssien lisäksi myös lisääntyvä byrokratia.

Toisinpäin suuntautuvassa matkailussa eniten huolta on kannettu Lapin lisääntyvästä joulumatkailusta.

Viime vuonna Lapissa kirjattiin yhteensä 187 000 brittiyöpymistä. Tammi-huhtikuussa yöpymisten laskettiin edelleen kasvaneen lähes 20 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Nyt pelkona on, että brexit johtaa brittien elintason laskuun ja tekee EU:sta ja Suomesta kalliin matkailukohteen.

Suomen julkisessa keskustelussa brittien ratkaisun kotimaisista talousseuraamuksista on jo ehditty maalata seinille monenkokoisia piruja.

Tuontiautojen on laskettu kallistuvan, paperinviennin sakkaavan ja orastavan kasvun kuihtuvan alkuunsa. 

Toimihenkilöjärjestö STTK:n pääekonomisti Ralf Sund arveli Suomen menettävän brexitin seurauksena lähivuosina jopa 15 000 työpaikkaa.

Jos spekuloinneista leikataan molemmat ääripäät pois, jäljelle jää perusennuste, jonka mukaan kaupankäynti vaikeutuu jonkin verran, mutta vaikutukset Suomen talouteen jäävät sittenkin rajallisiksi. Tässä katsannossa esimerkiksi Ukrainan kriisin poikimat Venäjä-pakotteet ovat antaneet Suomelle kylmempää kyytiä.

Pahempaa seuraa, jos saarivaltakunnan irtaantuminen johtaa kasvunäkymien globaaliin kyseenalaistamiseen ja yleiseen epävarmuuteen. Silloin vertauskuvina voidaan käyttää lumipalloa ja dominonappuloita.

Mitä kovempi isku brexit on maailmantaloudelle, sitä enemmän Suomi kärsii suhteessa muihin. Siinä määrin Suomen vienti perustuu teollisuuden koneisiin ja raaka-aineisiin, joiden kysyntä vähenee aina ensiksi ja eniten, kun maapallon taivaanrantaan ilmaantuu taantuman tummia pilviä.

Onneksemme vessapaperia sentään tarvitaan maailmassa aina. LM-HäSa