Kanta-Häme

Bussivuorojen määrä notkahtaa maaseudulla

Linja-auto on pian harvinainen näky harvaan asutuilla seuduilla. Suurimpana syynä tähän on se, että seutulippua ei voi enää heinäkuun 1. päivästä lähtien käyttää kaikissa linja-autovuoroissa.

Taustalla on vuonna 2009 hyväksytty EU:n palvelusopimusasetus, jota aletaan tämän kesän aikana panna täytäntöön toden teolla. Käytännössä asetuksen sanoma on, että kunnat ja valtio eivät saa lähtökohtaisesti tukea yksityistä joukkoliikennettä.

Seutuliput katsotaan kuntien suoraksi tueksi, minkä takia liikennöitsijät eivät enää saa hyväksyä lippua vuoroissaan. Muutos koskee ennen kaikkea haja-asutusseuduilla ja Hämeenlinnan lähikuntien läpi ajettavia vuoroja.

Heinäkuusta lähtien muutokset koskevat enimmäkseen Turku–Lahti-suuntaisia linja-autovuoroja, myös pikavuoroja. Tampere–Helsinki-suuntaisista vuoroista monella on vielä siirtymäsopimus, joka jatkuu vuoteen 2019 asti.

Seutulippumatkustajan on tarkoitus selviytyä sotkusta lähinnä suunnistamalla Matkahuollon verkkosivujen aikatauluviidakossa. Aikataulun perään liitetty *69-merkintä kertoo, ettei seutulippua hyväksytä enää vuorolla.

Kaupunki määrää hinnan

Kesäkuun loppuun asti liikennöitsijät ovat laskuttaneet ely-keskukselta seutulipun ja reittilipun hinnan erotuksen. Uudessa järjestelmässä tilanne on toinen.

Kaupunkitaajamissa ajavat kaupunkien valvomat, kilpailutuksella hankitut linja-autoyrittäjät. Nämä yrittäjät sitoutuvat noudattamaan kaupungin määräämiä hintoja.

Käytännössä taajamassa ajaminen on linja-autoyrittäjille kannattavinta, sillä asukastiheys on suurinta. Tilanne muuttuu, jos siirrytään harvemmin asutetulle seudulle.

Mikäli liikennöitsijä haluaa sitoutua seutulippuun, sen pitäisi suostua myös kaupungin määräämään palkkioon. Kun matkat pitenevät ja matkustajamäärät vähenevät, nousevat myös kulut.

Hämeenlinnassa yhdyskuntalautakunnan joukkoliikennejaosto hyväksyi huhtikuussa matkakohtaisen korvauksen, joka on reitistä riippuen 2–3 euroa. Joukkoliikennekoordinaattori Maarit Kaartokallio ymmärtää liikennöitsijöiden näkökulman.

– Liikennöitsijät ovat aivan perustellusti kritisoineet summia. Eihän se ole kannattavaa kuljettaa tuolla summalla ihmisiä vaikkapa Lammilta. Karu totuus on kuitenkin se, että suora tuki liikennöitsijöille on jatkossa kielletty, Kaartokallio sanoo.

Yrittäjät eivät ole tarjoukselle lämmenneet.

Lammi putoaa väliin

Kaupunkien välisestä liikenteestä tulevat jatkossa vastaamaan liikennöitsijät, jotka toimivat puhtaasti markkinarahoitteisesti. Liikennöitsijät itse määräävät siis matkojen hinnat. Matkahuollon kortit toimivat kuitenkin jatkossa.

Markkinaehtoinen liikenteenjärjestely voi vaikuttaa kuitenkin siihen, ettei kannattamattomia reittejä välttämättä enää ajeta. Esimerkiksi Lahti–Turku-väliä ajavista vuoroista harva tulee kulkemaan Lammin keskustan kautta.

– Seuduilla, joissa on jo paljon ostoliikennettä, tilanne tuskin muuttuu mihinkään. On kuitenkin näitä väliinputoajapaikkakuntia, kuten Lammi, joissa esimerkiksi pikavuoroliikenne on täydentänyt tarjontaa hyvin. Nyt kaikki tuki leikataan pois, Kaartokallio sanoo.

Kaartokallio epäilee, että pienten paikkakuntien välinen liikenne uhkaa hävitä kokonaan.

Ely paikkaa, jos voi

Uusissa asetuksissa on kuitenkin otettu huomioon se, jos markkinaehtoista liikennettä ei synny. Ely-keskukset voivat nimittäin kilpailutuksen avulla saada kuljettajat vuoroihin, jotka eivät muuten olisi kannattavia.

Uudenmaan ely-keskuksen joukkoliikenteen asiantuntija Tom Leino ei ole kuitenkaan kovin optimistinen. Reittikilpailutus vaatisi nimittäin rahaa, ja lääniä on hänen mukaansa paljon.

– Meillä on joukkoliikennemääräraha ollut Uudenmaan, Kanta- ja Päijät-Hämeen alueille 4,7 miljoonaa euroa. Summa ei ole kasvanut 8 vuoteen, Leino sanoo.

(HäSa)