Kanta-Häme

Chilillä maustettua harmoniaa

Palmusunnuntaina vuosi sitten yleisö ponnahti konsertin päätteeksi penkeistään seisomaan. Eikä se johtunut siitä, että heillä olisi ollut kiire ulos täpötäydestä kirkosta.

– Ihmisten reaktio ylitti meidän odotukset! muistelee kuoronjohtaja Ismo Savimäki.

Pääsiäisajan suurteoksen esittämiseen nyt toista kertaa osallistuvilla muusikoilla on ollut aikaa analysoida, miksi walesilaisen säveltäjän Karl Jenkinsin Stabat materin Suomen ensi-esitys upposi niin täysillä kuulijoihin.

– Teos on kaunis ja syvällinen. Se on klassista heviä, muotoilee kapellimestari Vesa Kankainen.

– Sävelkieli pohjautuu hyvinkin perinteisiin harmonioihin, mutta siinä on paljon Lähi-idästä ja Afrikasta napattuja vaikutteita. Chilimausteita, sanoo vokaaliyhtye Piaceren johtaja Taina-Maaria Rautasuo.

– Jenkinsin Stabat mater on etsintää, mitä musiikki voi olla. Siinä on klassisen, modernin ja kevyen musiikin parhaita ominaisuuksia tosi hyvänä risteytymänä, summaa Savimäki.

Teoksen teksti kertoo Marian surusta poikansa ristin äärellä, mutta Jenkins on lisännyt 1200-luvulla kirjoitettuun hymniin uusia osia sitä 2000-luvulla säveltäessään. Niistä esimerkiksi Lament on Jenkinsin vaimon Carol Barrattin kirjoittama.

Muusikoiden mielestä teosta ei voi kuunnella liikuttumatta tavalla tai toisella, jopa fyysisesti.

– Minun pitää itkeä ensin. Vasta sitten pystyn laulamaan, sanoo sopraano Pia Freund.

– Jos ajatellaan maailmantilannetta, ajankohtaisempaa tekstiä ei voisi enää olla, miettii Rautasuo.

Perinteen siemen

Hämeenlinnan kirkossa teoksen esittää tämänkin vuoden palmusunnuntaina noin 45-jäseninen sinfonia orkesteri, jossa on mukana Sibelius-opiston entisiä ja nykyisiä oppilaita, opettajia ja muutama vierailija.

– Sillä, että orkestraatio saadaan kasaan pääosin paikallisista voimista, on valtavan suuri arvo, sanoo Rautasuo.

Kun lasketaan yhteen Vanajan kamari- ja nuorisokuorojen sekä Vokaaliyhtye Piaceren laulajat, liikkuu kuorolaisten lukumäärä viiden- ja kuudenkymmenen välillä. Pia Freundin lisäksi solistina kuullaan altto Säde Bartlingia.

– Tämä on meille kevään toinen pääteos, jota ei olisi syntynyt ilman yhteistyötä seurakunnan kanssa, sanoo Sibelius-opiston apulaisrehtori Iina Harjula.

Järjestäjillä ei olisi mitään sitä vastaan, että pääsiäiskonsertista kehittyisi jokavuotinen traditio.

– Nuorille, jotka eivät ole tottuneet klassiseen musiikkiin, Stabat mater voisi olla pelinavaus siihen suuntaan, uskoo Rautasuo. (HäSa)

Karl Jenkinsin Stabat mater -konsertti Hämeenlinnan kirkossa palmusunnuntaina 29.3. kello 19.

Päivän lehti

29.11.2020

Fingerpori

comic