Kanta-Häme

Demariedustajat yhtenäistäisivät verotuksen

Osa kantahämäläisistä kansanedustajista olisi valmis yhtenäistämään eurooppalaista verotusta.

– On epäoikeudenmukaista, että korkeamman verotuksen maat joutuvat tukemaan keveämmän verotuksen maiden taloutta. Tässä mielessä yhtenäistämistä tarvitaan, toteaa Tarja Filatov (sd.).

Hän kuitenkin muistuttaa, että veropolitiikka on Suomessa ollut väline oikeudenmukaisempaan tulonjakoon.

– Tästä en ole valmis joustamaan. Päinvastoin veropolitiikkaa on käytettävä vahvemmin tuloerojen kaventamiseen, Filatov toteaa.

Myös puoluetoveri Johannes Koskinen (sd.) katsoo, että kansallisten veromuotojen ja -tasojen harmonisointi estäisi vahingollisen verokilpailun ja varmistaisi valtioiden riittävän tulopohjan. Lisäksi hän olisi valmis lisäämään uusia verotyyppejä kuten finanssiveron tai tiettyjä haittaveroja EU:n yhteisen budjetin rahoitukseen.

– Molemmissa linjoissa on edettävä vähänkin pitemmällä tähtäimellä Euroopan talousongelmien voittamiseksi, mutta ne vaativat perussopimusten muutoksia ja siten laajaa poliittista yksimielisyyttä, Koskinen toteaa.

Kriisimaat ovat jo…nostaneet verojaan

Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on Filatovin ja Koskisen kanssa samaa mieltä siinä, etteivät korkean verotuksen maat voi kompensoida matalan verotuksen maiden budjettialijäämiä.

Hän kuitenkin katsoo, että euroalueen kriisin hoito on jo nyt johtanut verotuksen yhtenäistymiseen, kun kriisimaat ovat kiristäneet verojaan.

– Tärkeämpää kuin yhtenäinen verokanta on harmaan talouden kitkeminen kriisimaista. Esimerkiksi Italiassa kassakonepakko on laajentanut veropohjaa merkittävästi, Grahn-Laasonen arvioi.

Globaali finanssivero…estäisi keinottelun

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) ei antaisi EU:lle verotusoikeutta.

Hän pitäisi verotuksen valtioiden omissa käsissä, mutta ”siellä missä verotusta voidaan käyttää luomaan parempaa kilpailukykyä, sitä voitaisiin yhtenäistää”.

– Samoin jos verotuksella voidaan välttyä keinottelulta tai varautua siihen. Tästä hyvänä esimerkkinä on finanssitransaktiovero, joka olisi syytä ottaa käyttöön mahdollisimman laajana, mieluiten globaalina verona, Räsänen sanoo.

Myös Koskinen ja Filatov ovat valuutoilla, velkakirjoilla ja osakkeilla käytävään kauppaan kohdistuvan finanssiveron kannalla.

– Finanssivero voisi olla hyvin pieni, mutta maailman valtiot voisivat kerätä sillä suuria tuloja maksukykyisiltä tahoilta. Jo 0,05 prosentin veron arvioidaan tuottavan 500-1500 miljardia euroa. Näin kerätyillä rahoilla voitaisiin puskuroida riskejä, Filatov pohtii.

Mallista hankalaa päästä sopuun

Timo Heinonen (kok.) ei veisi verotusta EU:n tasolle.

– Itse pitäisin kiinni siitä että maat itse hoitavat verotuksen, mutta tottakai niin, että taloudet ovat kestävällä pohjalla. Se varmasti vaatii verojen nostoa monissa maissa ja valvontaa ja asennemuutostakin. Harmaantalouden valvonnassa ja kitkemisessä voisimme olla neuvoksi ja viedä hyviä käytänteitä muillekin, Heinonen sanoo.

Ismo Soukola (ps.) ei usko, että EU pääsisi sopuun siitä, mikä malli yhtenäisen verotuksen pohjaksi otettaisiin.

Jos mentäisiin Espanjan tai Kreikan mallin mukaisesti, ei euroalueen talous pysyisi pystyssä paria kuukautta pitempään. Jos taas otettaisiin pohjoismainen malli käyttöön, voi vain kuvitella, millaisen protestiaallon se saisi aikaiseksi Etelä-Euroopassa, Soukola toteaa.

Kuusi kansanedustajaa vastasi kyselyyn

Hämeen Sanomat kysyi kantahämäläisiltä kansanedustajilta euroalueen tulevaisuudesta.

Sähköpostitse lähetettyyn kyselyyn vastasi kesälomiltaan kahdeksasta kansanedustajasta kuusi.

Vastausta ei tällä kertaa saatu Sirkka-Liisa Anttilalta (kesk.) ja Aino-Kaisa Pekoselta (vas.).

Kansanedustajat palaavan työhönsä eduskuntaan syyskuun alussa. (HäSa)