Kanta-Häme

Demarien vanha äänirohmu Johannes Koskinen hakee paluuta eturiviin – “Politiikka ei ole selfieiden jakelua”

SDP:n Johannes Koskisen mukaan ay-juristitausta, monipuolinen poliittinen ura sekä perisuomalaista ”pentinkulmalaista maailmaa” edustanut lapsuudenkoti ovat antaneet hänelle vahvan ymmärryksen koko suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen kehityskaaresta. Hänestä tätä kansallista tarinaa pitää välittää tehokkaammin nuoremmillekin ikäpolville. Kuva: Pekka Rautiainen

– Olen aina yrittänyt keskittyä asioihin, en muiden mollaamiseen enkä lyhyisiin iskuihin, jotka näyttävät kärjistyvän nykyisessä some-maailmassa.

Näin sanoo takaisin eduskuntaan yrittävä Johannes Koskinen (sd.), 64.

Rauhallista ja kuivakaksikin moitittua Koskista ei voisi kuvitella sutkauksia suoltavaksi kansanvillitsijäksi. Hän ei kuitenkaan ole mikään anteeksipyytelevä hissukka, kaikkea muuta. Hän on kunnianhimoinen ja kokenut vallankäyttäjä, joka on pyrkinyt ja usein päässytkin moniin eturivin tehtäviin.

Hän on myös Hämeen vaalipiirin moninkertainen äänikuningas.

 

Hämeenlinnalainen Koskinen sanoo hakeutuvansa dialogiin ja yhteistilaisuuksiin myös poliittisten kilpailijoiden kanssa sen sijaan, että pyörittelisi asioita vain oman porukan poterossa.

– Vaalityönkin pitää olla kollektiivista. Kaikkien vaihtoehtojen on annettava tulla näkyviin, hän näkee.

– Politiikka ei ole selfieiden jakelua vaan enemmänkin ryhmäkuvia ja yhdessä tekemistä. Ainakin jos aiotaan saada jotain aikaiseksi.

 

Näissä eduskuntavaaleissa Koskinen ja hänen saman piirin demarikilpailijansa saavat jännittää, kuinka vanha ääniharava onnistuu houkuttelemaan takaisin entiset äänestäjänsä, jotka äänestivät viime vaaleissa jotakuta toista.

Koskinen asui kolme vuotta Lontoossa ja työskenteli Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) johtokunnassa. Elokuussa päättyneen pankkipestin kaltaiset poliittiset palkintovirat eivät ole kansan suosiossa. Toisaalta niihin tarttuminen ei ole ennenkään hidastanut poliitikkojen menoa.

Koskinen katsoo, että Lontoon-keikka tarjosi hänelle arvokkaan kansainvälisen perspektiivin siihen, kuinka työpaikkoja luodaan ja kasvua rakennetaan hyvinkin erilaisissa ympäristöissä. Tämä antaa hänestä hyviä eväitä myös kotimaan päätöksentekoon.

 

Koskisen mielestä SDP:llä on nyt Hämeessä hyvä mahdollisuus peräti viiteen kansanedustajaan, koska puolueella on piirin kaikilla talousalueilla “vaativissa ja näkyvissä tehtävissä jo olleita ehdokkaita”.

Hän itse on perinteisesti onnistunut raapimaan ääniä ympäri vaalipiiriä, myös Päijät-Hämeestä.

– Minusta kansanedustajan pitää tuntea koko vaalipiiri, hän sanoo ja pudottaa litanian omia aiempia roolejaan erilaisissa Hämeen yhteistyökuvioissa.

Luultavasti leijonanosa Koskisen äänistä tulee eläkeläisiltä. Hän lupaa olla vajoamatta halpahintaiseen eläkepopulismiin, vaikka pitääkin puolueensa ”vappusatasta” realistisena lupauksena yli yhden vaalikauden ajalle jaksoteltuna.

– Sekin vaatii tietysti neuvonpitoja muiden puolueiden kanssa.

Eläkeläisten ykkösintressi on Koskisen mukaan se, että tärkeimmät sote-palvelut pyörivät turvallisesti ja luotettavasti tulevan uudistuksen keskelläkin.

 

Seuraavan hallituksen on Koskisen mukaan karsittava sote-uudistuksesta ”pakonomainen markkinaehtoistaminen” eli kokoomukselle tärkeä valinnanvapaus.

– Ennen minkään kilpailuttamista pitää olla täysi varmuus siitä, että keskeiset palvelut toimivat yhdenvertaisella tavalla.

Maakunnissa ja sairaanhoitopiireissä jo tehtyä valmistelutyötä ei saa heittää romukoppaan hallituksen sote-paketin kariutuessa, Koskinen tähdentää.

– Riittävän leveät sote-hartiat löytyvät varmaan pääsääntöisesti maakuntapohjalta. Pääkaupunkiseudun kohdalla voidaan miettiä jonkinlaisia erillisratkaisuja.

Vaikka maakunnan kokoisille ”sote-kunnille” jäisivät loppujen lopuksi vain sote-palvelut, Koskinen haluaa niillekin suorat vaalit.

– Kyse on kuitenkin ihmisten tärkeimmistä peruspalveluista. Myös palveluverkon pitää olla yhteisen päätöksenteon eikä markkinoiden varassa.

 

Kun viime hallituksen kuntavetoinen sote-malli kaatui perustuslaillisiin ongelmiin, Koskinen istui perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana. Nyt ollaan taas saman asian äärellä. Taas kerran.

Koskinen ei kajoaisi nykyiseen perustuslakiin, ei edes aikansa eläneeksi manattuun kunnalliseen itsehallintoon, mutta kehittäisi sen tulkintaa.

Perustuslakiasiantuntijoiden pienen piirin jyrähdyksiä on Koskisen mukaan tasapainotettava entistä enemmän sektoriasiantuntijoiden lausunnoilla, jotta jokainen muutos ei törmäisi perustuslain tulkintoihin.

– Eiväthän ne valtiosääntöekspertit voi olla mitään kaikkien alojen asiantuntijoita.

Lisäksi lainvalmistelijoita pitäisi kouluttaa perustuslaillisiin kysymyksiin – ja valmistelua vaikeuttavaa poliittista päsmäröintiä vähentää.

 

Koskinen toimi oikeusministerinä vuosina 1999–2005. Uransa suurimpina saavutuksina hän pitää suurta rooliaan vuoden 2000 perustuslakiuudistuksen valmistelussa ja täytäntöönpanossa sekä ylivelkaantumisongelmien hoitoon liittynyttä lakipakettia.

Alueellisesti hän kertoo olleensa junailemassa EU-rahoja moniin kantahämäläisiin projekteihin, muun muassa Verkatehtaan kunnostamiseen. HäSa

Hämeen Sanomat haastatteli tulevien eduskuntavaalien 12 kantahämäläistä kärkiehdokasta. Tässä koko juttusarja:

Lue myös: Kokoomuksen Timo Heinonen lupaa tehdä lisää maaleja – “Olen aina halunnut ajatella koko Hämettä” (2.3.2019)
Lue myös: Aino-Kaisa Pekonen pääsi vauhtiin vasemmiston sote-soturina – “Olen vähän kreisi ja yllytyshullu” (27.2.2019)
Lue myös: SDP:n Kaisa Lepola: Eduskunta tarvitsee oikeaa asiantuntemusta – “Voin haastaa koko porukan” (26.2.2019)
Lue myös: Päivi Räsänen palaisi sotessa jo kerran kuopattuun malliin – “Feministit puhuvat ihan hömppää ja huuhaata” (16.2.2019)
Lue myös: Tarja Filatov vaatii työttömille lisää palveluja – “Minunkin ministerikaudellani syntyi 120 000 uutta työpaikkaa” (12.2.2019)
Lue myös: Demarien vanha äänirohmu Johannes Koskinen hakee paluuta eturiviin – “Politiikka ei ole selfieiden jakelua” (8.2.2019)
Lue myös: Vihreiden vaalitaisto on kahden kauppa – Mirka Soinikoski ja Kirsi Ojansuu-Kaunisto kisaavat Hämeen ainoasta paikasta (5.2.2019)
Lue myös: Perussuomalaisten Lulu Ranne: Se on nyt tai ei koskaan – “Kanta-Hämeellä on lällyt kansanedustajat” (1.2.2019)
Lue myös: Tohtoroituva viherkepulainen Timo Kaunisto haluaa haastaa populisteja – “Vaikka ura meni, elämä tuli takaisin” (31.1.2019)
Lue myös: Sanni Grahn-Laasonen: 16-vuotiasta ei saa jättää yksin – “Tämä hallituskausi oli kuin yö ja päivä” (20.1.2019)
Lue myös: Miia Nahkuri haluaa napata Hämeen demarien viidennen kansanedustajapaikan – Syntyvyyskeskustelu vaikein aihe (21.12.2018)