Kanta-Häme

Diabetesliuskat kiven alla

Yksityislääkäriltä hoitosuunnitelman saanut diabetes-potilas voi kohdata vastoinkäymisiä Hämeenlinnan terveyskeskuksessa yrittäessään noutaa hänelle lain mukaan kuuluvia maksuttomia hoitotarvikkeita.

Ongelmiin on törmännyt Hattulasta Hämeenlinnaan muuttanut Miikka Valtonen, joka sairastaa tyypin 2 diabetesta. Entisessä kotikunnassaan hän sai terveyskeskuksesta yksityislääkärin määräämät 8 verensokerin mittausliuskaa per viikko plus 4 lisäliuskaa mahdollisten epäonnistuvien mittausten varalle. Hämeenlinnan terveyskeskuksesta hänelle on luvattu antaa tablettihoitoiseen tautiin vain 4 liuskaa per viikko.

Lisäksi häneltä evättiin diabetes-hoitajalle pääsy, koska hoitosuunnitelma ei ollut terveyskeskuslääkärin tekemä. Hän ei myöskään ole tyytyväinen saamaansa verensokerin mittariin ja käytettävään neulaan, jotka olivat ainoat kaupungin tarjoamat vaihtoehdot.

– Tein valituksen kaupungille. Palvelupäällikkö Suna Eloranta lähetti palautteen, että kaupunki on päättänyt, että saan 4 liuskaa. Näen, että tämä on hallinnollinen päätös, mikä kielletään diabeetikon ohjeissa.

– Ihmisten terveyden kustannuksella tehdään törkeitä säästöjä ja omia päätöksiä, jotka ovat osittain lain ja ohjeistusten vastaisia! Valtonen puuskahtaa.

Tarvikkeita jaetaan tarpeen mukaan

Tilaajaylilääkäri Markku Nurmikarin toimitukseen lähettämistä jakeluohjeista selviää, että potilaalle, jolla on vakiintunut tyypin 2 diabetes (ei insuliinia), mittausliuskoja voidaan antaa 4–12 viikossa eli reilut 200–600 vuodessa.

– Painotan, että liuskoja ja muita hoitotarvikkeita annetaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Tähän tarvitaan ohjeiden mukaan terveyskeskuslääkärin hoitopäätös. Koska yksityislääkäri ei ole millään lailla vastuussa kustannuksista, hän voi suositella huomattavasti suurempia määriä liuskoja kuin oikeasti on hoidon kannalta tarpeen. Meidän, jotka edustamme maksajia, tehtävämme on katsoa, että yhteiskunnan rahat käytetään järkevästi, Nurmikari painottaa.

Hoitotarvikkeiden jakelua on Nurmikarin mukaan tiukennettu jo jokin aika sitten, koska kustannukset nousivat 10–20 prosenttia vuositasolla.

– Jakelua on pyritty rajoittamaan, jotta kustannukset saadaan pidettyä jollain lailla hallinnassa.

Käytäntöä pitäisi järkevöittää

Suomen Diabetesliitossa kyseistä tapausta ei katsota suopeasti.

– Aika kummallista, jos yksityisellä puolella määrättyjen hoitosuunnitelmien liuskamääriä ruvettaisiin kategorisesti pienentämään, kun mennään kunnalliselle puolelle. Se kertoisi alibudjetoinnista ja olisi aika mielenkiintoinen tapaus potilaan oikeusturvan kannalta, sanoo sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozic.

Hän on parhaillaan selvittämässä lain tulkintaa asiassa toisen tapauksen yhteydessä.

– Osassa kuntia pitää käydä hyväksyttämässä yksityislääkärin ohjeistus kunnallisella lääkärillä, eli katsotaan, että hoitosuhdetta ei muuten synny.

– Terveydenhuoltolain sanoma on kuitenkin aika yksiselitteinen: Kunnan on järjestettävä kuntalaisen sairaanhoitopalvelut, ja niihin määritellään sisältyväksi hoitosuunnitelman mukaiset, pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarvittavat maksuttomat hoitotarvikkeet.

Tuominen-Lozic näkee terveyskeskusten porsaanreiän hallituksen esityksessä terveydenhuoltolaiksi, jossa sanotaan, että hoitotarvikkeiden jakelu perustuu yksilölliseen tarpeeseen, jonka määrittelee hoitava lääkäri, mutta jakelun aloittamisesta päättää myös terveyskeskuksen lääkäri.

– Jos asia haluttaisiin hoitaa järkevästi, terveyskeskuksissa pitäisi luottaa hoitavan lääkärin näkemykseen eikä kuormittaa kunnallista terveydenhuoltoa sillä, että asia pitää tulla uudelleen tarkistuttamaan. Hoitava lääkäri voisi olla itse yhteydessä terveyskeskukseen, ja paperit voisivat liikkua niiden välillä.

Kaupungin tilaajaylilääkäri Markku Nurmikari tyrmää Tuominen-Lozicin näkemykset.

– Hän puhuu virkansa puolesta, koska hän ei vastaa kustannuksista.

Eivätkö yksityislääkärit ole mielestänne riittävän ammattitaitoisia?

– Ei, vaan he eivät ole kustannustietoisia eikä heillä ole mitään motiivia hillitä kustannuksia, Nurmikari toteaa. (HäSa)