Kanta-Häme

Diagnoosi kuvien avulla

Lääkärit ja muut lääkintähenkilökunnan jäsenet voivat tulevaisuudessa etsiä itselleen apua diagnooseihinsa uuden verkkosovelluksen avulla.

Figure 1 -niminen ohjelma rantautui viime vuoden lopulla Suomeen, ja se on tarkoitettu terveysalan ammattilaisten käyttöön. Palvelu on maailmalla saatavilla 13 maassa, pääsääntöisesti Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa.

Lääkäreiden Instagram-palveluksi kutsuttu palvelu toimii kaikessa yksinkertaisuudessaan niin, että lääkäri voi ladata sovelluksen kautta palvelimelle kuvan diagnosoitavasta tapauksesta.

Kaikki ihmisten tunnistettavat piirteet, kuten kasvot, henkilötiedot, arvet ja tatuoinnit poistetaan ennen kuvan julkaisemista palvelussa. Kuvat tarkistetaan ennen julkaisua.

Ainoastaan terveysalan ammattilaiset voivat lisätä kuvia sekä kommentoida tapauksia, mutta ulkopuoliset pääsevät kirjautumisen jälkeen näkemään sisällön.

Lääkärin idea

Figure 1 -palvelu sai alkunsa kanadalaisen lääkärin Josh Landyn ideasta. Hän huomasi, että moni nuori lääkäri, hän mukaan lukien, jakoi hämmentäviä potilastapauksia kollegoilleen sähköpostin tai tekstiviestin kautta.

– Sain tietää, että tätä tapahtuu paljon. Tietysti ongelmana käytännössä oli, että potilaiden yksityisyyttä ei otettu lainkaan huomioon, Landy kertoo.

Hän alkoi kehittää ystäviensä kanssa palvelua, jossa potilaiden henkilöturva otettiin huomioon. Sovellus julkaistiin Pohjois-Amerikassa toukokuussa 2013.

Landyn mukaan palvelu ei kerää mitään henkilötietoja potilaista.

– Vaikka tietokantamme hakkeroitaisiin, henkilötiedot eivät olisi vaarassa. Paras tapa pitää salaisuus on olla tietämättä sitä, hän toteaa.

Suostumus vaaditaan

Lääkäriliitto on julkaissut pari vuotta sitten jäsenilleen sosiaalisen median ohjeen, jotka ovat jäsenille sitovia.

Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Mervi Kattelus muistuttaa, että lääkärit ovat konsultoineet ja keskustelleet keskenään ”iät ja ajat”. Hän arvioi, ettei palvelu ole ristiriidassa lääkärikunnan ohjeiden kanssa, kunhan henkilö ei ole tunnistettavissa.

– Periaatteessa väline on nyt vain uudenlainen. Konsultoi lääkäri kollegoitaan millä keinolla hyvänsä, niin hoitovastuu on silti hoitavalla lääkärillä, Kattelus toteaa.

Hän kuitenkin muistuttaa, että potilaalta vaaditaan lähtökohtaisesti lupa kaikkeen potilastiedon välittämiseen.

Figure 1 -palvelun viestintäpäällikkö Annie Williamsin mukaan yhtiö selvitti Suomen lainsäädännön, ennen kuin palvelu julkaistiin Suomessa. Kaikki palveluun ladattavat kuvat myös tarkistetaan ja tarvittaessa moderoidaan ennen julkaisua.

– Kannustamme terveydenhuollon ammattilaisia tarkistamaan ja noudattamaan organisaatioidensa sääntöjä, mitä tulee kuvien ottamiseen ja jakamiseen. Vaikka käyttäjä ei saisi ladata kuvia, sovellus voi olla hyödyllinen tapausten katseluun ja kommentointiin, Williams toteaa.

Palveluun on myös lisätty kuhunkin maahan soveltuva potilaan suostumuslomake, jolla lääkäri voi saada kirjallisen luvan potilaalta. Toistaiseksi Figure 1 on käyttänyt kuvia Landyn mukaan lääkealan koulutustilanteissa.

Hänen mukaansa uudelleenkäytössä ei ole potilaan henkilöturvan kannalta ongelmaa, koska mitään henkilötietoja ei ole yhtiön hallussa.

Suuri almanakka

Toistaiseksi yhtiö yrittää laajentaa sovellustaan entistä useampaan maahan. Kielenä on tällä hetkellä pelkästään englanti, mutta perustajan Josh Landyn mukaan kielivaihtoehtoja yritetään laajentaa.

– Meillä olisi parhaimmillaan yksi suuri almanakka sille, miltä kaikki asiat näyttävät lääketieteessä, Landy arvioi. (HäSa)