Kanta-Häme

Digiaika painaa kouluissa päälle

Koulut ovat 2000-luvulla siirtyneet bittiaikaan, mutta täysremontti on vasta tuloillaan. Ylioppilaskirjoituksen on määrä muuttua kokonaan sähköiseksi vuoteen 2019 mennessä, mutta samalla piirtoheittimiä muutetaan vielä dokumenttikameroiksi ja liitutauluja älytauluiksi.

Muutama vuosi sitten digitaalisia opetusvälineitä käyttivät ne, jotka olivat innoissaan teknisistä vempaimista. Nyt bittiaika puskee päälle väkisin – ja vauhdilla. Opettajille älylaitekoulutusta antavan Digi-ope Kanta-Häme -hankkeen koordinaattorin Aleksi Lahden mukaan sähköiset ylioppilaskirjoitukset pakottaa koululaitoksen valtavan nopeaan järjestelmäpäivitykseen.

– Lähtölaukauksesta on siirrytty suoraan kolmensadan metrin takakaarteeseen. Tämänhän olisi voinut tehdä jo vuonna 2 000, Lahti sanoo.

Toistaiseksi opettajat ovat perehtyneet laitteisiin omien töidensä ohella, sillä tarvittava jatkokoulutus on ollut vajaata. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, mutta resurssit puuttuvat.

– Mopolla on siirrytty suoraan moottoritielle. Enää ei kuitenkaan olla siinä tilanteessa, että kouluilla on uudet laitteet, mutta kukaan ei osaa käyttää niitä.

Avoin tiedonvälitys ihanteena

Koulujen digimurroksesta puhutaan Aulangolla pidettävässä Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssissa eli ITK-konferenssissa. Teknologiasta ei ole pulaa, mutta muista resursseista kyllä. Käytännössä nykypäivän teknologia mahdollistaa jo sen, että luokkatila pulpetteineen ja liitutauluineen kehittyy virtuaaliseksi oppimisympäristöksi.

Tehtäväkirjojen sijaan oppilaat käyttävät tablettitietokoneita, ja tieto kulkee bitteinä avoimessa verkossa oppilaiden ja opettajien välillä. Opettajan käytössä olevalle älytaululle ilmestyvät oppilaiden vastaukset. Älytauluja käytetäänkin jo noin puolessa Suomen kouluista.

– Ihannetilanne tietysti olisi, jos kaikki oppilaat pystyisivät vielä käyttämään omia tablettejaan, Smart Board -älytauluja maahantuovan Aronet-yhtiön konsultti Tapani Raitanen kertoo.

Koulut ovat ottaneet mobiiliteknologiaa käyttöön vaihtelevalla aikataululla. Esimerkiksi Hämeenlinnan Seminaarin koulussa vanhempainyhdistys tuki älylaitteiden käyttöä kouluissa.

Kaurialan lukiossa taas on tällä hetkellä 117 tablettitietokonetta oppilaskäytössä. Tabletteja käytetään muun muassa sanakokeiden tekoon, tiedonhakuun ja kirjoittamiseen.

– Suomessa tablettien opetuskäyttö on esimerkiksi Ruotsia jäljessä. Mahdollisuuksia laitteet kyllä tarjoavat. Minua harmittaa, että ylioppilastutkintolautakunta puhuu tietokoneiden käytöstä ylioppilaskirjoituksissa. Tablettejahan ihmiset käyttävät 5 vuoden päästä, Kaurialan lukion rehtori Tuomo Iltanen sanoo.

Opettajan taito tärkeää

Uusi tekniikka tulee kouluihin ryminällä, mutta tekniikka tuo samalla tasa-arvo-ongelman. Uudet laitteet antavat niitä käyttäville oppilaille muita paremmat oppimismahdollisuudet.

Laitteiden hankinta riippuu pitkälti myös kuntien ostohalukkuudesta. Älytaulut maksavat halvimmillaan 1 500 euroa. Kunnalle koituu hankinnoista mukava potti, jos jokaiseen luokkahuoneeseen hankitaan yksi.

– Tulevaisuudessa tekniikan saatavuuden pitäisi tasa-arvoistua. Innokas kärki ei saa karata liian kauas, rehtorin työstään virkavapaalla oleva Tapani Raitanen sanoo.

Mobiiliteknologian kannalta tilanne on hieman parempi.

– Noin puolella oppilaistamme on käytössään älypuhelin tai tabletti. Lukiossa koulukirjat jo maksavat oppilaille, ja tabletti voisi poistaa ajan myötä kirjakuluja, Iltanen sanoo.

Digihuuman keskellä sopii kuitenkin kysyä oleellinen kysymys: parantaako uusi teknologia opetustuloksia?

– Oikein käytettynä uusi tekniikka voi mahdollistaa sen, että oppilaat oikein syttyvät opetettavaan aiheeseen. Opettajien taito käyttää laitteita ratkaisee, Aronen toteaa.

Tuomi Iltasen mukaan koulun on elettävä muun yhteiskunnan kehityksen mukana.

– Valmistamme osaltamme myös jatko-opintoihin, joissa etäopiskelua on tulevaisuudessa yhä enemmän.

(HäSa)