Kanta-Häme

Digiherätys loisi moninkerroin lisää työpaikkoja

Palvelualoille syntyisi roppakaupalla uusia työpaikkoja, jos yritykset ymmärtäisivät tarttua digitalisaation mahdollisuuksiin. Se voisi moninkertaistaa palveluyritysten kasvun ja uudet työpaikat.

Näin lasketaan Palvelualojen työnantajien tuoreessa, vielä julkistamattomassa tutkimuksessa.

Palveluyritysten digimurros on yhä alkutekijöissään. Kyselyn perusteella vasta 42 prosenttia yrittäjistä tähtää digitalisaation hyödyntämiseen.

– Digitalisaatioon panostavat, tyypillisesti nuoret yritykset myös kasvavat ja työllistävät. Ne asiat kulkevat käsi kädessä. Nyt olisi erittäin tärkeää saada mukaan myös diginukkujien iso massa, Paltan toimitusjohtaja Riitta Varpe sanoo.

Yritysten digitalisoinnin voi jakaa kahteen ryhmään: nykyisten prosessien digitalisointiin, joka parantaa niiden laatua ja tuottavuutta, sekä täysin uusiin, esimerkiksi sensori- ja mobiiliteknologiaa hyödyntäviin palveluihin.

– Uusi digimarkkina kasvaa kansainvälisesti 20–30 prosentin vuosivauhdilla. Esimerkkejä löytyy muun muassa hyvinvointipalveluista, huollosta ja turvallisuuspalveluista – lista on rajaton, Varpe kertoo.

DIGITALISAATIOON satsaavista kasvuyrityksistä yli kolmasosa on kokenut pulaa osaavasta työvoimasta.

– Rekrytointiongelmia on ollut erityisesti ohjelmistokehittäjissä, myyjissä, it-osaajissa, business intelligence -tehtävissä, ohjelmistotestaajissa, verkkokaupan osaajissa ja eri järjestelmien rajapintaeksperteissä, Varpe listaa.

Digimyllerryksen takia katoavat työpaikat ovat hänen mukaansa etupäässä erilaisia teknisiä rutiinitehtäviä, joihin ei liity henkilökohtaista asiakaspalvelua ja jotka voidaan hoitaa koneilla ja ohjelmilla.

MONIKANAVAISEN KAUPAN järjestelmiä toimittavan forssalaisen Nethitin yrittäjä Jari Anufrijeff kertoo pestanneensa lisää työntekijöitä vuodesta toiseen.

– Rekrytoinnissa on ollut haasteita, koska täällä työmarkkinat ja alan osaajien liikkuvuus eivät toimi samalla tavalla kuin vaikkapa pääkaupunkiseudulla. Jos työpaikan avaa, eipä siihen mitään ammattilaisten räjähdysmäistä tulvaa kohdistu. Olemme kuitenkin saaneet kaikki paikat täytettyä.

Toisaalta Anufrijeff pitää tiettynä etuna sitä, ettei yrityksen tarvitse välttämättä taistella työntekijöistä muiden firmojen kanssa.

– Lisäksi vähäinen kierto ja pitkät työsuhteet mahdollistavat sen, että saamme rauhassa kasvattaa nämä timantit ja syventää heidän ammatillista osaamistaan.

Nethitin asiakasyrityksissä osaajapula on Anufrijeffin mukaan suurempaa, koska työmarkkinoilla ei juuri liiku verkkokaupan erityisosaajia.

Alan koulutusta pitäisikin Anufrijeffin mielestä lisätä ja kehittää. Hän kertoo Nethitin suunnittelevan oppilaitosyhteistyötä sähköisen kaupan syventävään koulutukseen.

Paltan Varpen mukaan työnvälitystä tulee parantaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä.

– Yksityisillä henkilöstöpalveluyrityksillä on tietoa avoimista työpaikoista ja TE-toimistoilla työttömistä työnhakijoista. Näiden tietokantojen sitominen yhteen olisi tehokkain keino saada ihmiset töihin.

ANUFRIJEFFIN MUKAAN verkkokauppa merkitsee yrittäjille uutta laajenevaa liiketoimintaulottuvuutta, joka ei rokota saman kauppiaan kivijalkamyymälöitä. Onnistunut verkkokauppa on päinvastoin tuonut myymälöihinkin uutta väkeä.

Kauppa täysin ilman verkkoa on liiketoimintansa jatkuvuuden suhteen heikoilla jäillä.

– Netti on luonteva paikka katsoa, mistä eri tavaroita ja palveluja saa ja mihin hintaan. Se ohjaa asiakkaita tiettyihin paikkoihin.

Digitalisaation hitaaseen läpilyöntiin Anufrijeffilla on yksinkertainen selitys.

– Varsinkin monille iäkkäämmille yrittäjille tietokonemaailma on ylipäätään jäänyt vieraaksi. Silloin jo digitalisoinnin eri mahdollisuuksiin tutustuminen saattaa olla vaikeaa.

Päivän lehti

23.1.2020