Kanta-Häme

Urheilukuvaaja Juha Tamminen digitoi vuosikymmenien työnsä: "Vanhoilla arvokisakuvilla on maailmanlaajuiset markkinat"

Lähes jokaisen viime vuosituhannella valokuvia ottaneen kotoa löytyy mappi- tai pahvilaatikkokaupalla paperikuvia, negatiiveja ja diakuvia.

Kun joukkoon vielä lisätään perityt kuvat, voi perhekuvien historia ulottua useamman sukupolven taakse. Paperikuvat, negatiivit ja diat säilyvät hyvin, kunhan ne pysyvät turvassa valolta ja kosteudelta. Yhä harvemmalla kuitenkaan on laitetta diakuvien katseluun.

Hämeenlinnalainen urheiluvalokuvaaja Juha Tamminen ryhtyi kolmisen vuotta sitten mittavaan urakkaan. Hän aikoo digitoida kaikki kolmen vuosikymmenen aikana ottamansa kuvat.

Pääasiassa jalkapalloa Suomessa, Etelä-Amerikassa ja eri arvokisoissa kuvanneen Tammisen arkisto käsittää satakunta mappia kuvia, negatiiveja ja dioja.

– Tällä hetkellä mennään noin 65 000. kuvan kohdalla, ja kaikkiaan niitä on noin neljännesmiljoona. Työhön menee vielä ainakin kolme talvea, ellen sitä ennen tule hulluksi, Tamminen naurahtaa.

 

Digitointiin on lukuisia eri tapoja. Jos kuvia on vain muutama albumillinen, työ hoituu yksinkertaisimmillaan kuvaamalla paperikuvat digikameralla.

Kotikäyttöön tarkoitetulla valokuvaskannerilla pääsee jo pitkälle, ja näillä laitteilla voi usein digitoida myös negatiiveja ja dioja.

Lähes kaikissa kirjastoissa on nykyisin mahdollisuus digitointiin. Hämeenlinnan pääkirjaston editointihuoneesta löytyy laitteet kuvien, diojen, negatiivien ja vaikkapa VHS-videoiden digitointiin. Laitteiden käyttö on ilmaista ja siihen saa opastuksen kirjaston henkilökunnalta.

Valokuvausliikkeet tarjoavat maksullisia digitointipalveluja. Hämeenlinnan Kuvapalvelu toimittaa diakuvat turenkilaisen Webbinetin käsiteltäväksi. Yritys digitoi diakuvia ja sen laitteilla pystytään muuttamaan vanhoja filmejä digitaaliseen muotoon.

Kuvapalvelun Hannu Lehtonen kertoo, että diakuvia lähtee toisinaan digitoitavaksi yksittäisiltä henkilöiltä laatikkokaupalla.

– Digitoinnin pystyy hoitamaan kotona hyvillä laitteilla aivan yhtä laadukkaasti, mutta siinä on valtava työ.

Digitoinnin yhteydessä on tärkeää tallentaa kuvat luotettavasti. Jos kuvia on paljon ja niistä pitää joskus löytää yksittäinen ruutu, on syytä luoda toimiva arkistointijärjestelmä.

Juha Tamminen suosii tallennuspaikkana ulkoisia kovalevyjä ja Photoshelter-pilvipalvelua.

 

Arkistointi on vähintään yhtä iso työ kuin itse kuvien digitointi. Jokaiseen kuvaan täytyy luoda kunnolliset hakusanat, joten kuvissa esiintyvien nimiä hän kyselee esimerkiksi Facebookissa.

– Kaikkea ei vain muista, mutta ei tähän työhön kukaan muukaan ryhtyisi tai tarvittaisiin iso komitea miettimään kuka on missäkin kuvassa, Tamminen naurahtaa.

Hän on pitänyt kirjaa kaikista kuvaamistaan otteluista, mutta kaikkien henkilöiden nimiä ei kuitenkaan ole merkitty. Digitoinnin lomassa Tamminen onkin saanut matkailla menneisyyteen.

– Siinä mielessä tämä on mukavaa hommaa, että saa elää kaikki vuodet ja tapahtumat uudelleen. Kuvien kautta on tullut palattua Meksikoon, Chileen, Argentiinaan ja Paraguayihin, pitkään Etelä-Amerikassa asunut Tamminen kertoo.

Hänen hankkimansa kone skannaa negatiiveja 24 ruutua kerrallaan. Työ on melko hidasta, sillä Tamminen skannaa kuvat hyvällä resoluutiolla.

– Kaikki kuvat kelpaavat laadultaan kirjaan ja julisteeseen.

 

Digitoinnin jälkeen Tammisen kuva-arkisto siirtyy asianmukaisilla tiedoilla lisättynä Urheilumuseon kokoelmaan.

– Kuvien omistus- ja käyttöoikeus säilyy minulla, mutta museo saa sopimuksen mukaan käyttää kuvia.

Digitoinnilla on Tammiselle merkitystä myös työn kannalta.

– Vanhoilla arvokisakuvilla on maailmanlaajuiset markkinat. Edellisten futiksen MM-kisojen aikaan sain soiton Belgiasta. Lehteen haluttiin ottamani kuva Maradonan maalista Belgiaa vastaan vuonna 1986. Se oli seuraavana päivänä etusivulla. HÄSA

Päivän lehti

28.11.2020

Fingerpori

comic