Kanta-Häme

Doula valmentaa äidin lisäksi myös isää synnytykseen – uusia koulutetaan Hämeenlinnassa

Vapaaehtoisuuteen perustuva doulatoiminta alkoi Hämeenlinnassa vuonna 2011, minkä jälkeen se on kasvattanut jatkuvasti suosiotaan.

– Tietoisuus doulatoiminnasta on kasvanut koko ajan, ja doulia toivotaan perheiden tueksi nyt enemmän kuin koskaan aiemmin, kertoo doulausta vuodesta 2013 tehnyt hämeenlinnalainen Martta Ylänne.

Maakunnan vapaaehtoisia doulia kouluttaa ja välittää Kanta-Hämeen perhetyö ry, joka on Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys. Yhdistyksessä on tällä hetkellä kymmenkunta aktiivista doulaa, ja syksyn aikana pystytään kouluttamaan saman verran lisää.

Vapaaehtoista doulapalvelua hyödyntää parisenkymmentä perhettä vuosittain.

Doula on lasta odottavaa perhettä raskausaikana ja synnytyksessä tukeva henkilö.

Martta Ylänne ja hänen hauholainen kollegansa Anna Laaksonen painottavat, että doula tukee odottavan äidin lisäksi myös tämän puolisoa.

– Doulasuhteen alussa pariskunnan kanssa käydään läpi synnytystä fysiologisesti eli mitä missäkin vaiheessa tapahtuu ja miltä synnyttäjä milloinkin näyttää. Samalla kerrotaan, miten isä voi helpottaa synnyttävän naisen oloa, Ylänne havainnollistaa.

– Synnytyksessäkin isän voi olla helpompi lähestyä puolisoaan, kun mukana oleva doula neuvoo, mihin hän voi koskea ja mitä hän voi tehdä. Eihän synnytystilanteessa toimiminen ole miehelle heti itsestään selvää, kun ei se ole sitä välttämättä naisellekaan, Laaksonen jatkaa.

Useimmiten doulat tapaavat perheen pari kertaa ennen synnytystä, ovat mukana synnytyksessä ja tapaavat perheen vielä synnytyksen jälkeen. Synnytystä edeltävissä tapaamisiin laaditaan myös synnytystoivelista, johon kirjataan äidin toiveet kutakin synnytyksen vaihetta varten.

– Sairaaloissa suhtaudutaan myönteisesti toivelistoihin ja doulatoimintaan. Doulaa käytetään usein lääkkeettömän synnytyksen tukena, vaikka lääkkeettömyys ei ole mikään doulan saamisen edellytys, Ylänne sanoo.

Kanta-Hämeen perhetyön vapaaehtoiset doulat ovat tavallisia, työikäisiä naisia, jotka ovat itse synnyttäneet.

Doulatoiminnan ohjaaja Katja Levänaho korostaa, ettei doulan tarvitse olla lääketieteellisen alan ammattilainen; synnytyksessä lääketieteellinen vastuu on sairaalalla, ja vapaaehtoisdoulia koulutetaan perusteellisesti tehtäviinsä. Tärkeintä on, että doulauksi haluavalla on jonkinlainen kutsumus palvella toista naista.

Laaksonen ja Ylänne ovat pitäneet doulauksen ainutlaatuisuudesta, mutta he muistuttavat sen vievän myös valtavasti aikaa. Sovittujen tapaamisten lisäksi doula päivystää pari viikkoa ennen laskettua aikaa ja tarvittaessa pidempäänkin, jos lapsi syntyy lasketun ajan jälkeen.

– Ensimmäinen synnytykseni doulana koitti juhannuksen aikaan, ja se kesti kolme vuorokautta. Onneksi mukana oli doulapari, joten pystyimme vähän vuorottelemaan, Laaksonen kertoo.

Kokemus oli kuitenkin niin myönteinen, että synnytyssalista poistuessaan Laaksonen olisi ollut valmis lähtemään heti seuraavaan synnytykseen.

– Yksi kliimaksi oli, kun sain leikata lapsen napanuoran. Olihan se ihan huikeaa ja valtava kunnianosoitus.

Ensi- ja turvakotien liiton alainen vapaaehtoinen doulatoiminta on suunnattu tämän vuoden alusta vain perheille, joilla on erityisen tuen tarve. Sillä tarkoitetaan tilanteita, joissa syntyvän lapsen kannalta on erityisen tärkeää, että hänen vanhempansa saavat tukea odotukseen ja synnytykseen.

Martta Ylänne tekee doulausta sekä vapaaehtoisena että ammatillisesti Omadoula-yhteisön kautta. Hän huomauttaa, että perheellä voi muodostua erityistarve vapaaehtoisdoulaan ihan jo ammattidoulauksen hinnan vuoksi.

– Kanta-Hämeen perhetyöhön kannattaa olla joka tapauksessa yhteydessä, jos doulatoiminta kiinnostaa. Ohjaaja arvioi kunkin perheen tilanteen yksilöllisesti, ja tietoa saa myös avoimissa doulailloissamme, Katja Levänaho vinkkaa. HäSa

Tuoreimpia artikkeleita