Kanta-Häme

Drooni etsii ja valvoo viranomaisten apuna

Miehittämättömät ilma-alukset eli droonit eivät ole pelkästään harrastajakuvaajien hupia. Niitä hyödyntävät myös viranomaiset, joille drooneista on apua hyvin monenlaisissa tilanteissa.

Kanta-Hämeen pelastuslaitos käyttää droonia esimerkiksi maasto- ja rakennuspalojen tiedustelussa. Lisäksi sillä voidaan tarkastella yläilmoista käsin liikenneonnettomuuksien aiheuttamia ruuhkia ja muita vaikutuksia.

– Mielikuvitus on siinä aika lailla rajana, palomestari Sami Hiltunen sanoo.

Droonista on iso apu myös kadonneiden ihmisten ja tarvittaessa loukkaantuneiden eläinten etsimisessä.

Oman tärkeän osansa tuo kesän kynnyksellä Hämeenlinnaan tullut, drooniin kiinnitettävä lämpökamera.

– Vesistön äärellä, varsinkin pimeän aikaan syksyllä tämä tulee olemaan äärettömän hyvä kapine, Hiltunen arvioi.

Laite on osaltaan myös turvallisuustekijä. Se mahdollistaa pääsyn sellaisiin paikkoihin, joihin ei haluta lähettää ihmistä riskien vuoksi.

– Täällä Hämeenlinnan seudulla on esimerkiksi puolustusvoimien alueita, joissa voisi tietyssä tilanteessa olla räjähdevaara, Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen valmiuskoordinaattori Juha Alander havainnollistaa.

Lämpökameralla voidaan myös arvioida esimerkiksi sitä, miten ullakkopalo on levinnyt, ja toimia sammutuksessa sen mukaan.

Kanta-Hämeen pelastuslaitos sai ensimmäisen drooninsa Hämeenlinnaan vuonna 2016. Se siirtyi tämän vuoden alussa käyttöön Forssaan, kun Hämeenlinnaan tuli uusi laite.

Nykyinen laite pysyy yhdellä akulla ilmassa 35 minuuttia, lämpökameran kanssa 25 minuuttia. Toimintasäde on seitsemän kilometriä.

6,5-kiloinen drooni rientää paikasta toiseen kohtuullisen rivakasti. Nopeus on 55 kilometriä tunnissa ja sporttimallilla vielä tuplaten.

– Onhan tämä aika huippuvehje, palomestari Hiltunen kehuu.

Tarkkaa hintaa pelastuslaitos ei halua kertoa, mutta kyseessä on viisinumeroinen summa.

Uusia lisälaitteita drooniin hankitaan resurssien mukaan.

– Kuva on äärettömän hyvää ja se saadaan nopeasti tilanteesta, Alander kiittelee.

Esimerkiksi kun Guns’n’Roses esiintyi viime kesänä Hämeenlinnassa, Kantolan festivaalialueen yläpuolella pörräsivät sekä pelastuslaitoksen, poliisin että tapahtumajärjestäjän droonit.

Ilma-aluksesta oli hyötyä myös ennen konserttia, kun hätäkeskukseen ilmoitettiin, että ihmiset oikaisivat konserttialuetta kohti junaradan kautta.

Pelastuslaitos pystyi varmistamaan asian tarkistuslennolle lähetetyllä droonilla ja ilmoittamaan VR:lle potentiaalisesta riskistä.

– Se oli paljon nopeampaa kuin se, että paikalle olisi lähetetty miehistöä, Alander vertaa.

Seuraava tavoite Kanta-Hämeessä on saada livekuva droonista suoraan johtokeskukseen ja autoon. Nytkin se saadaan johtokeskukseen, mutta pienen mutkan kautta Youtuben välityksellä.

Vaikka drooni on pelastuslaitokselle hyödyllinen apuväline, tositilanteessa perinteinen pelastustoiminta ja sen johtaminen menee aina edelle. Drooni jää laatikkoon, jos sitä ei ehditä virittää käyttöön.

Toinen asia on tekijöiden riittävyys. Kanta-Hämeessäkin on ollut lukuisia tilanteita, joissa droonista olisi ollut hyötyä, mutta sille ei ole irronnut käyttäjää.

Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella on droonin käyttöön koulutettu useampia palomestareita. Henkilöt on nimetty joko lentopäälliköksi tai -ohjaajaksi: jälkimmäinen saa lentää droonia, mutta vain päällikön valvonnassa.

Miehistöäkin ilma-aluksen käyttöön on koulutettu. Halukkuutta on löytynyt, sillä jo kymmenet palomiehet ovat jo ilmoittaneet kiinnostuksestaan.

Droonin käyttö pelastustoiminnassa vaatii Hiltusen ja Alanderin mukaan hieman kokemusta, mutta myös rohkeutta lentää.

– Miehistössä näkyy, että nuorempi Nintendo-sukupolvi luontevammin tarttuu tässä puikkoihin. Vanhempi polvi vaatii ehkä hieman rohkaisua. HÄSA

Tuoreimpia artikkeleita