Kanta-Häme

Edunvalvontavaltuutukset yleistyneet

Edunvalvontavaltuutusten määrä on kasvussa. Vuonna 2016 Hämeen maistraatti vahvisti 176 edunvalvontavaltuutusta, joista Hämeenlinnassa 85 ja Lahdessa 91. Vuonna 2014 valtuutuksia vahvistettiin koko maistraatin alueella 111 kappaletta.

Jo tehdyistä, mutta vielä maistraatin vahvistamattomista edunvalvontavaltuutuksista ei ole tarkkaa tietoa.

Edunvalvontavaltuutuksella yksityishenkilö voi määrätä, kuka on oikeutettu hoitamaan hänen asioitaan, jos henkilön toimintakyky heikkenee sairauden tai muun syyn vuoksi.

– Tyypillisesti edunvalvontavaltuutuksen tekijä on yli 70-vuotias henkilö, jolla on kertynyt omaisuutta vähintään oman asunnon verran, kertoo Hämeen maistraatin henkikirjoittaja Kimmo Luojus.

Edunvalvontavaltuutus antaa valtuutetulle mahdollisuuden päättää yleisluontoisesti raha-asioista ja terveydenhoidosta, mutta siihen voidaan yksilöidä hyvin tarkkojakin valtuutetun oikeuksia.

– On esimerkiksi mahdollista oikeuttaa valtuutettu lahjoittamaan lapsenlapsille tietty rahasumma jouluisin, maistraatin päällikkö Erja Kronberg kertoo.

Valtuutetulle voidaan antaa oikeus kiinteän omaisuuden myyntiin erikseen määritellyssä tilanteessa. Valtuutuksessa on myös mahdollista viitata esimerkiksi hoitotahtoon, johon on kirjattu toiveet hoidon laadusta tai elvytyskielto tiettyjen ehtojen täyttyessä.

Valtuutus mahdollistaa henkilön oman tahdon toteutumisen, mutta se myös säästää byrokratiaa ja viranomaisten työtä. Valtuutetun henkilön ei tarvitse toimittaa vuosittaisia tilityksiä maistraatin tarkistettavaksi, ellei sitä erikseen pyydetä.

Valtuutettu on useimmiten valtuutuksen antajan lähiomainen. Valtuutettuja voi olla useita, ja ainakin yhden varavaltuutetun olisi syytä olla lähipiiriin kuulumaton henkilö kuten asianajaja.

– Tällä tavalla vältetään tietyt esteellisyyskysymykset. Perheenjäsen voi hoitaa valtuuttajan rutiininomaisia raha-asioita kuten laskujen maksuja, mutta lähiomainen ei voi valtuutettunakaan hoitaa esimerkiksi rahalahjoituksia lähisukulaisille tai kuolinpesän jakamista, jos valtuutettu itse tai hänen lähiomaisensa ovat edunsaajia, Kimmo Luojus kertoo.

Ihmiset lykkäävät toisinaan edunvalvontavaltuutuksen tekemistä liian myöhään.

Maistraatissa on tullut vastaan tilanteita, joissa todistajat ovat allekirjoittaneet edunvalvontavaltuutuksen, mutta lääkäri on todennut, ettei valtuuttaja tilansa vuoksi enää ymmärrä valtuutuksen sisältöä.

– Jo jokaisen yli 60-vuotiaan olisi syytä harkita valtuutuksen laatimista, henkikirjoittaja Kimmo Luojus toteaa. HÄSA

Hämeenlinnan maistraatti toimii 18.4. lähtien uusissa toimitiloissa osoitteessa Birger Jaarlin katu 15.