Kanta-Häme

Ehtoollisviini katosi alkoholilaista ja kaksinkertaisti viinien hinnat

Viinin erityiskohtelu verotuksessa tyssäsi EU-direktiiviin

Kirkkoviinin häviäminen viime vuonna voimaan astuneesta alkoholilaista on jopa kaksinkertaistanut ehtoollisviinin hinnan. Kirkkoviini oli ennen uuden alkoholilain voimaan tuloa verovapaa alkoholi.

–  Hinta nousi tuplaten, kun siihen tuli vero. Seurakunnillehan se rasite on hyvin suuri, isä Andreas Valamon luostarista kertoo.

Valamon luostarin yhteydessä toimiva Valamon Viiniherman on käytännössä ainoa kirkkoviinin valmistaja Suomessa, jos kirkkoviiniksi mielletään rypäleistä valmistettu väkevä viini.

Valamon viinitilan lisäksi ainakin Merimieskirkko on välittänyt Suomeen espanjalaista kirkkoviiniä. Kirkkoviinien myynnistä vastaa nykyään Alko.

Sanomalehti Karjalainen kertoi viikonloppuna, että kirkkoviini lähetetään Valamon luostarilta Alkon keskusvarastolle Vantaalle. Valamon luostari hankkii sitten itse tuottamansa viinin Heinäveden Alkosta noin 50 kilometrin päästä luostarista.

–  Koko kirkkoviinin käsite katosi uudesta alkoholilaista. Alkoholilain muutoksessa poistui sen verovapaus ja se, että verovapaata alkoholia voisi toimittaa uskonnollisille yhteisöille, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ylitarkastaja Timo Rokka Valvirasta kertoo.

Kirkkoviinin erityiskohtelu verotuksessa puolestaan tyssäsi EU-direktiiveihin, valtiovarainministeriöstä kerrotaan.

–  EU lähtee siitä, että kaikki alkoholi pitää verottaa, jollei EU:ssa yhteisesti sovittua verovapautta ole erikseen säädetty. Kun sellaista ei ehtoollisviineille ollut, ne tulivat veron piiriin, ministeriön hallitusneuvos Merja Sandell sanoo.

 

“Ei kirkkoviinistä voi tinkiä”

Myös Helsingin seurakunnan viransijainen pääsuntio Tiina Ruokonen kertoo, että kirkkoviinin siirtyminen Alkoon nosti hintoja roimasti.

–  Kirkkoviini ja ehtoollisleipä ovat olennainen osa kirkon toiminnassa. Ei siitä tinkiäkään voi. Sitten pitää muusta säästää, jos viinin hinta talouteen alkaisi vaikuttaa.

Evankelis-luterilaisen kirkon arvion mukaan viiniä kuluu seurakunnissa noin 46  000 litraa vuodessa, jolloin lisäkustannuksia kertyisi yhteensä 160  000 euroa vuodessa.

Suomen tilaviinilaki sallisi viinitilojen myydä viinejään suoraan asiakkaille, kunhan viini on korkeintaan 13-prosenttista ja viini on pääosin valmistettu oman tilan marjoista ja hedelmistä. Uskonnolliset reunaehdot kuitenkin haraavat lakia vastaan. Ainakin evankelis-luterilaisen kirkon linjan mukaan olla ehtoollisviinin täytyy olla juuri viinirypäleistä valmistettua.

Kirkkoviini on 15-prosenttista ja valmistettu viinirypäleistä.

–  Jos kirkkoviini olisi valmistettu tilaviiniehtojen mukaisesti, heillä olisi mahdollisuus myydä sitä myymälöissään, Valviran Rokka sanoo. STT