Kanta-Häme

Ei enää oppikirjojen ehdoilla

Uusi peruskoulun opetussuunnitelma tuo mukanaan yleviä periaatteita oppimisesta ja tasa-arvosta, mutta aivan konkreettisiakin muutoksia.

Yksi konkreettinen asia on se, että oppikirjojen ehdoilla eteneminen jää historiaan.

– Tähän asti oppikirjojen tuottajat ovat paljolti ohjanneet opetusta. Mutta nyt digitaalinen teknologia mahdollistaa sen, että pystymme käyttämään parhaita oppimateriaaleja, sanoi Hämeenlinnan opetuspalvelujen palvelujohtaja Mika Mäkelä, joka osallistui tällä viikolla ops:stä järjestettyyn keskustelutilaisuuteen.

Tästä yksi keskustelussa mukana ollut veteraaniopettaja ilahtui.

– Jännää, jos nyt saadaan peruskoulun henki elämään. Oppikirjamafia on tähän asti ollut tässä välissä!

Hämeenlinnan opetuspalvelujen tilaajapäällikkö Antti Karrimaa kertoi, että Hämeenlinna joutuu laatimaan kaupungin omaa opetussuunnitelmaa minimituntimäärällä, vaikka vielä keväällä haaveiltiin lisätunneista. Talouden reunaehdot tulivat taas vastaan, ja siksi A1-kieltä ei päästä aloittamaan vielä toiselta luokalta.

Valinnaisuuksiin tulee aikaistuksia. Nykyään valinnaisia aineita saa valita kahdeksannelta luokalta alkaen, mutta uuden ops:n mukaan jo kolmannella luokalla.

– Periaatteena on, että alakoulussa valinnaisuus lisääntyy, mutta yläkoulussa vähenee, koska Hämeenlinnassa mennään minimituntimäärällä, sanoi kotitalousopettaja Maija Kolu.

Opetussuunnitelman yleviä asioita ovat esimerkiksi opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet, joista eri alojen opettajat vastaavat yhteistyössä.

– Monialaisuus ei saa tarkoittaa yhtä teemaviikkoa lukuvuodessa, vaan sen pitäisi olla elävä osa koko lukuvuoden toimintaa, Karrimaa sanoi.

Kyse ei ole vain siitä, että opettajat ja luokat tekevät entistä enemmän yhteistyötä keskenään, vaan ovet avataan kaupunkiin ja ympäröivään yhteiskuntaan. Koulua ei käydä vain neljän seinän sisällä eikä tiiviisti pelkästään oman luokan tai koulun kanssa.

Hakkalan yläkoulun opettaja Maarit Holm on laatimassa Hämeenlinnan ops:ää 7.–9.-luokille. Hän sanoi, että uusi suunnitelma merkitsee suurta muutosta opettajan pään sisällä.

– Miten opettajat oppivat laatimaan laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia toisen opettajan kanssa, kun nykyään luokan ovi pidetään visusti kiinni?

Holmin mielestä eri aineiden opettajien pitäisi löytää yhteinen tavoite. Parhaassa tapauksessa tämä johtaa siihen, että oppilas oppii ajattelemaan ja hän ymmärtää, että opetettavalla asialla on merkitystä.

– Yleistähän on, että oppilaat valittavat, etteivät tarvitse tätä ja tätä tietoa koskaan elämässään.

Suuri muutos on sekin, että oppilaat ja heidän vanhempansa otetaan mukaan suunnittelemaan opetusta.

– Mutta opettaja aina vastaa opetuksesta, hän on oman erikoisalansa osaaja, hän toimii ohjaajana ja tukee oppilasta. Hän ei toimi enää tiedon kaatajana, vaan on innostaja. Opettajan on katsottava peiliin, Holm vaati.

Yksi konkreettinen muutos, joka on tulossa Hämeenlinnan ops:ään on se, että koulut sallivat oppilaiden omien mobiililaitteiden käytön tunneilla.

Mutta eikö se toisi epätasa-arvoa kouluun, kun kaikilla ei kuitenkaan ole laitteita, ja joillakin oppilailla on paremmat laitteet kuin toisilla?

Nummen alakoulun opettajan Piritta Siekkinen ei näe tässä ongelmaa.

– Tätä voi verrata siihen, että joskus vertailtiin polkupyöriä. Mieluumminkin epätasa-arvo on siinä, että toisessa koulussa voi olla paremmat laitteet kuin toisessa.

Juha Liedes Lasten liikunnan tuki -järjestöstä toivoi, että uusi ops toisi koulupäivään lisää liikuntaa.

– Pitäisi miettiä, miten koulun käytävät ja peruspihat saadaan liikunnan käyttöön. Liikettä voidaan lisätä helpoilla ja halvoilla ratkaisuilla. Ja ottakaa oppilaat mukaan suunnitteluun, hän kannusti. HäSa