Turengin keskustassa asuva Jenna Koistinen käyttää mobiilinettiä, jonka hän jakaa eri laitteilleen. Se toimii hänen mielestään hyvin toisin kuin hänellä aiemmin käytössä ollut nettitikku. Kuva: Pekka Rautiainen
Kanta-Häme

Ei enää pätkivää nettiä? – Janakkalaan ja Hattulaan halutaan valokuitu

Janakkala ja Hattula selvittävät tahoillaan mahdollisuutta hankkia kuntiin valokuitu. Asukkaille tehtyjen kyselyjen perusteella molemmissa kunnissa suurin osa vastaajista oli kiinnostunut valokuituyhteydestä.

Sekä Janakkalassa että Hattulassa haikaillaan parempien nettiyhteyksien perään.

Kuntalaisille tehtyjen kyselyiden mukaan molemmissa kunnissa suurin osa asukkaista on kiinnostunut valokuidusta.

– Elokuussa tehtyyn kyselyyn tuli yli 300 vastausta, joista suurin osa kotitalouksilta. 76 prosenttia vastanneista oli kiinnostunut valokuidusta, eli sille näyttää olevan kunnassa selkeä tarve, Hattulan kunnanjohtaja Katariina Koivisto kertoo.

 

Janakkalassa kuntalaisten kiinnostus oli vielä suurempaa.

Kyselyyn vastanneista 82 prosenttia oli tyytymättömiä nettiyhteytensä nopeuteen. ICT-kehittämispäällikkö Tommi Suoranta kertoo, että tyytymättömyysprosentin korkeus oli pieni yllätys, vaikka kunnassa arveltiinkin, että tyytymättömyyttä varmasti on.

– Vastaavaa kyselyä ei ole aiemmin tehty, mutta meillä oli kunnan oman toiminnan kautta kokemusta siitä, että etenkin tietyillä alueilla nettiyhteyksien kanssa on haasteita.

Janakkalassa kuntalaiset käyttävät joko kuparikaapeleiden kautta tulevaa laajakaistaa tai mobiililaajakaistaa alueesta riippuen.

Mobiililaajakaistan ongelma on yhteyden pätkivyys. Kuparikaapeleiden kautta sen sijaan ei ole mahdollista saada kovin nopeaa yhteyttä. Osa kaapeleista on myös huonossa kunnossa.

Suorannan mukaan valokuitu on Janakkalalle etenkin elinvoimatekijä, joka lisää kunnan vetovoimaa.

 

Valokuitu parantaisi ja nopeuttaisi yhteyksiä, mutta sen asentaminen on huomattavan kallista. Myös talouksille koituu asentamisesta liittymismaksu.

Janakkalan kyselyn mukaan kuntalaisista suurin osa olisi valmiita maksamaan 100–500 euroa valokuituyhteyden liittymiskuluina.

– Liittymiskuluihin vaikuttaa etenkin liittyvien talouksien määrä. Mitä enemmän talouksia on, sitä vähemmän yksittäisen talouden täytyy liittymisestä maksaa, Tommi Suoranta kertoo.

Tällä hetkellä Janakkalassa rakennetaan kilpailutusta, jonka Suoranta toivoo olevan julkaisuvalmis kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Hattulassa puolestaan käydään neuvotteluja valokuidusta Lounean ja Telian kanssa.

– Mietimme onko kunnalla tässä roolia ja millainen se olisi. Jos kunta on asiassa mukana, täytyy tietenkin käydä läpi myös kilpailutus, Katariina Koivisto sanoo. HÄSA

Valokuitu

MIKÄ: Kiinteä laajakaistayhteys. Ensimmäinen varta vasten tietoliikenneyhteyksille kehitetty tiedonsiirtoteknologia.

MITEN TOIMII: Signaali siirtyy valon muodossa lasista valmistettua johdinta pitkin. Ei sisällä sähköä. Yleensä valokuitukaapelit asennetaan kaivamalla ne maahan.

 

Kuluttajanopeus yleensä

100Mbits/s.

Operaattorien runkoverkot ovat olleet valokuitua jo 1980-luvulta lähtien.

Tuoreimpia artikkeleita