Kanta-Häme Hämeenlinna

Ei mikä tahansa lätäkkö – Katumajärvi on mielenkiintoinen sekoitus uutta ja vanhaa, menneisyyttä ja tulevaisuutta

Katumajärvellä saa nykyisin liikkua enää soutuveneillä ja sähkömoottoriveneillä. Moni muistaa vielä ajan, kun järvellä oli jopa kaksi purjevenettä. Kuva: Riku Hasari
Katumajärvellä saa nykyisin liikkua enää soutuveneillä ja sähkömoottoriveneillä. Moni muistaa vielä ajan, kun järvellä oli jopa kaksi purjevenettä. Kuva: Riku Hasari

Kierros alkaa sieltä, mistä Katumajärvikin alkaa eli Kutalanjoesta, jatkuu venevalkamasta historiallisen Kruununmyllyn kupeeseen ja lähtee kiertämään Katumajärven itärantaa pitkin.

Vanajanlinnantie oli pitkään Katisten kartanon yksityistie, jota tien varren asukkaat ja alustalaiset yrittivät pitää kunnossa. Talvella tietä aurasivat linja-autot, joiden edessä oli lumiaura. Joskus tie oli tosin niin huonossa kunnossa, etteivät edes linja-autot pystyneet ajamaan sitä.

 

Huviloille annettiin ensi alkuun kitsaasti tieoikeuksia. Ei auttanut muu kuin jättää kulkupeli satojen metrien päähän, viedä muuttotavarat huvilalle 60 senttiä leveää karjapolkua pitkin ja toivoa, ettei vihainen sonni sattuisi juuri silloin tielle.

Tämän päivän Vanajanlinnantiellä ei lehmiä tarvitse pelätä. Hämeenlinnan keskustasta huviloille ajaa kymmenessä minuutissa.

Järven pohjoispäässä ohitetaan komea Saunasaari ja Tuomarinsaari sekä pikkuruiset Puketti ja Eevansaari. Puketille paikalliset nuoret tekivät iloisia eväsretkiä vielä 1950- ja 1960-luvuilla, mutta nyt silmä ei tapaa järvellä enää soutelijan soutelijaa viikonlopusta huolimatta.

Katumajärven Pitkäniemellä on kaksi vanhaa huvilaa, Koivisto ja Hongisto, jotka olivat ilmeisesti 1870–1880-luvulta. Lehtori Edvard Palander osti Hongiston huvilan 1889. Ensimmäisen rantahuvilan Paavolan alueelle rakennutti kaupunginlääkäri Karl von Fieandt vuonna 1899. KUVA: Hans A. Hanson Kuva: H. A. H. (Hans A. Hanson)
Katumajärven Pitkäniemellä on kaksi vanhaa huvilaa, Koivisto ja Hongisto, jotka olivat ilmeisesti 1870–1880-luvulta. Lehtori Edvard Palander osti Hongiston huvilan 1889. Ensimmäisen rantahuvilan Paavolan alueelle rakennutti kaupunginlääkäri Karl von Fieandt vuonna 1899. KUVA: Hans A. Hanson Kuva: H. A. H. (Hans A. Hanson)

Järven menneisyys piilottelee katseilta kuusimetsikön takana. Kun auton nokan kääntää Kappolanvuoren suuntaan, hivelee katse auringonpaisteessa kimaltelevaa järven pintaa ja vieri vieressä kyyhöttäviä huviloita.

Nykyaikaan on täältä vain kivenheiton matka. Golffarit puttaavat viheriöillä ja Vanajanlinnan pihalla keikistelee turistiryhmä. Omakotitalojen pihoilla kuopsutetaan talvea pois kesän tieltä.

Silmän ohitse vilistävät tehtaiden piiput, solvikit ja katumat ennen kuin on ihan pakko poiketa patsastelemaan Mantereenlinnassa.

Kyllä meidän kelpaa, kun on Katumajärven kaltainen persoonallisuus ihan naapurissa.

Kun Törhöset muuttivat Joentaan kylään 1980-luvun puolivälissä, olivat mylly ja sähkölaitos täysin rapistuneita. Kuva: Pekka Rautiainen
Kun Törhöset muuttivat Joentaan kylään 1980-luvun puolivälissä, olivat mylly ja sähkölaitos täysin rapistuneita.

Suomen huvilakulttuuri alkoi rannikolla ja valui sieltä 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa myös sisämaan järvien rannoille.

Kun kaupungistuminen voimistui, voimistui myös huvilakulttuuri. Suomessa haluttiin elää keskellä kaunista luontoa, hengittää puhdasta ilmaa ja syödä tuoretta ruokaa.

Katumajärveltä etsittiin kesäkoteja paitsi varsinaisista huviloista myös maalaistaloista, jotka vuokrasivat huoneita kaupunkilaisille.

 

Esimerkiksi ensimmäisen suomenkielisen naiskirjailijan, Theodolinda Hahnssonin perhe löysi kesäkodin Kappolan talosta. Perheen tytär, kirjailija Hilja Haahti on muistellut matkoja Hämeenlinnasta Katumajärvelle:

Hyvin muistan edeltä lähetetyt ´mööpelivaunut´, joihin mahtui monenlaista tavaraa. Keskellä heilui korkea dracaenapuu; oli kamelia, oli maahan istutettavia ruusuja ja muita sellaisia kasveja, joita äitini ei uskonut kaupunkiin talonmiehen vaimon hoidettavaksi.

Yllättävän moni toisen polven huvilanomistajista noudattaa vanhemmiltaan juurtunutta elämäntapaa. Huvilalle tullaan heti vapun jälkeen ja sieltä lähdetään pois vasta syyskuussa.

Kruununmylly on osa Katuman maisemia. Kuva: Riku Hasari
Kruununmylly on osa Katuman maisemia. Kuva: Riku Hasari

Lapsuutensa ja nuoruutensa Katumajärvellä viettänyt Keijo Vuohela ei ole koskaan huvilalla asunut, sillä hän on maalaistalon poika. Katumajärven rannoilla ei ole kuitenkaan koskaan eroteltu herroja tai narreja, vaan kaikki elivät sulassa sovussa.

Keijo Vuohela ei asu enää Katumalla, mutta käy Katuman lavan rannassa viikoittain nostalgiakäynnillä. Järven rannalla on uimaranta, jossa naperona polskittiin tämän tästä.

– Pikkupoikana täällä rannalla tavattiin olla aamusta iltaan. Silloin tässäkin oli leveät laiturit, josta pääsi helposti uimaan ja Idänpään urheilukenttä oli Pullerin kenttääkin parempi. Nyt kaikki on rappiolla, Vuohela sanoo.

Aivan Katumajärven eteläpäässä on vedetty soutuveneet pitkälle rannalle. Yhtään venettä ei näy nyt liikkeessä, mutta Vuohelan mielestä soutaminen on muutenkin vähentynyt järvellä. Moottoriveneet eivät ole Katumalla sallittuja, eikä Vuohela ole ainakaan toistaiseksi nähnyt vielä sähköveneitäkään liikkeellä.

– Hieno järvi tämä on. Harmi, että veden laatu on sitä mitä se on. Muistan lapsena, kun laiturin nokasta katsoi alas, näki pohjaan asti. Ei näe enää, Vuohela sanoo.

Kutalanjoki yhdistää Katumajärven ja Vanajaveden toisiinsa. Kuva: Riku Hasari
Kutalanjoki yhdistää Katumajärven ja Vanajaveden toisiinsa. Kuva: Riku Hasari

Mikään kalastaja ei Keijo Vuohela myönnä olevansa. Katuman ykkössaalis on ankerias. Ennätysvonkale painoi yli neljä kiloa.

– En minä kateellinen ole, sillä ankerias on minun makuuni liian rasvainen. HäSa

Lähteet: Inka-Maria Laitila: Tunnelmakuvia Katumajärveltä, Katumajärven Suojeluyhdistyksen verkkosivut, Kaija Hillebrandt: Paavolankulma. Muinaismuistoja, huvilaelämää ja golfia.

 

Julkaistu ensimmäisen kerran Hämeen Sanomien kesälehdessä 21.5.2019. Lue koko kesälehti tästä linkistä.

 

Katumajärvi oli Vanajaa

Kuuluu Vanajanlaakson kulttuurimaisemaan.

Liikkuminen järvellä on kielletty moottoriveneillä ja muilla koneellisilla vesikulkuneuvoilla.

Melko rehevä ja virkistyskäyttökelpoisuudeltaan tyydyttävä.

Vedet purkautuvat Kutalanojan kautta Vanajaveteen. Kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.

Saa vetensä järven pohjoispäähän laskevasta Ruununmyllynojasta.

Vedet purkautuvat Kutalanjoen kautta Vanajaveteen ja edelleen Kokemäenjokeen.

Katumajärven pinta-ala on 375 hehtaaria.

Keskisyvyys 7,1 metriä.

Järvi on 5,8 kilometriä pitkä ja 1,2 kilometriä leveä.

Rantaviivaa on 17,5 kilometriä.

Katumajärveen laskee 21 ojaa tai uomaa lähivaluma-alueelta (Jutila & Salminen 2006).

Järvessä on neljä saarta. Saunasaaressa ja Tuomarinsaaressa on asutusta, Puketti ja Eevansaari ovat pieniä luotoja.

Järvellä kalastetaan säännöllisesti.

Järven rannalla on viisi uimarantaa, paljon loma-asutusta, haja-asutusta sekä varsinkin länsirannalla kiinteää asutusta ja teollisuutta. Järven rantamilla on myös useita matkailukohteita kuten Vanajanlinna, Katisten Kartano sekä kaksi golfkenttää.

Katumasaaren suojeluyhdistys perustettiin vuonna 1991.