Kanta-Häme

"Ei minusta mikään nörtti tule – ainakaan vielä"

Heikki Karisto sai sähköpostiinsa viime talvena viestin, että nyt olisi verkkoluotsikoulutusta tarjolla. Elettiin tämän vuoden helmikuuta, ja tietokonetta paljon käyttänyt Karisto ajatteli, että tämä voisi olla hänen juttunsa. Hän otti mukaan vaimonsa Irja Kariston.

– Minulle selvisi vasta paikan päällä, mistä tässä on kysymys, Irja Karisto nauraa.

Yksi asia heillä oli kuitenkin mielessä – Facebookin he eivät liity. Heikki Karisto ajatteli, että jos on asiaa, sen voi hoitaa Skypessä.

Jo ensimmäisellä kerralla ohjaaja kuitenkin sanoi, että kaikki koulutuksessa olevat liittyvät Facebookiin.

– Se oli sellaista shokkihoitoa, Irja Karisto nauraa.

Henkilökohtaista opetusta

Annikki Kolarin poika osti eläkkeellä olevalle äidilleen tietokoneen. Kolari ajatteli, että hän ei moista laitetta tarvitse. Kolari kuitenkin pohti, että pankkiasiat olisi kätevää hoitaa netissä, ja siellä voisi myös pitää yhteyttä Kanarialla asuvaan poikaan.

Kolari ilmoittautui tietokonekurssille, mutta hän ei kokenut sitä hyödylliseksi.

– Se oli suuri ryhmä, ja minulla oli erilainen kone kotona. Kurssin ulkopuolella en käyttänyt konetta ollenkaan, hän myöntää.

Hän kuuli verkkoluotseista, jotka vapaaehtoisesti ja henkilökohtaisesti opastavat ikääntyneitä käyttämään internetiä. Hän otti yhteyttä maa- ja kotitalousnaisten yhdistykseen, ja nyt nettiluotsit Irja ja Heikki Karisto opastavat häntä.

– Kun ei ole lapsesta asti käyttänyt tietokonetta, sen käytön opettelemiseen pitää keskittyä. Se pitää tehdä rauhassa ja kokeilla uudestaan ja uudestaan, Kolari miettii, miksi monet ikääntyneet eivät edes halua opetella käyttämään tietokonetta.

Rajaton maailma

Karistot opettivat Kolaria käyttämään nettipankkia, sähköpostia, tiedonhakua ja Skypeä. Jo aiemmin Facebookia käyttänyt Kolari sai puolestaan Karistot muuttamaan käsitystään Facebookista.

– Ajattelin, että Facebook on vain paikka, jossa ihmiset kertovat, koska juovat kahvia. Sellaisessa en halunnut olla mukana. Mutta olen huomannut, että se on kätevä yhteydenpitoväline, Irja Karisto toteaa.

– Se on todella hyvä tapa pitää yhteyttä lapsenlapsiin, Kolari lisää.

Irja Kolari astelee varmoin askelin kaiuttimilla varustellun kannettavan tietokoneensa ääreen ja alkaa naputella. Pojalta on tullut Facebookiin viestiä ja kuvia.

– Ei minusta mitään nörttiä kuitenkaan tule, hän sanoo näyttöruudun takaa.

– Vielä, Heikki Karisto lisää.

Seuraavaksi luotsit ja Kolari aikovat etsiä internetistä vanhoja sotakuvia, jos vaikka Heikki Kariston isä löytyisi kuvista.

– Koko maailma on auki, kun osaa käyttää internetiä, Annikki Kolari tiivistää. (HäSa)