Kanta-Häme

Ei mitään kiljuvia pikkutyttöjä

– Älä vaan käytä sitä sanaa! Se on ihan kauhea. Siitä tulee mieleen joku pikkuihkuttaja, jonka mielestä kaikki on vaan niin ihanaa, Nella Ikävalko voihkaisee Jonna Leppälän nyökytellessä pontevasti vieressä.

Kaverukset vierastavat fani-sanaa ja kutsuvatkin itseään mieluummin laulaja Jenni Vartiaisen ihailijoiksi, kannattajiksi tai tukijoukoiksi.

Tukijoukkoilusta on tullut oikeastaan jo elämäntapa. Leppälälle tämänpäiväinen Vartiaisen Hämeenlinnan-keikka on järjestyksessä 115. Pelkästään tämän vuoden puolella kaksikko on käynyt reilulla 20 keikalla.

Kun sadan keikan rajapyykki tuli täyteen, tatuoi hän artistin Terra-levyn tunnuksen kylkeensä. Saman kuvan tatuoi Ikävalko korvansa taa reilua vuotta aiemmin, mutta silloin nuoret naiset eivät vielä olleet tutustuneet toisiinsa.

– Me tapasimme itseasiassa Jennin keikalla Tavastialla. Tunnistin Jonnan, sillä olin nähnyt hänet Facebookissa, ja päätin mennä juttelemaan, Ikävalko muistelee.

Leppälästä ja Ikävalkosta tuli ensin Facebook-kavereita. Vähän sen jälkeen Leppälä pyysi Ikävalkon mukaansa Poriin keikkaseuraksi, ja siitä lähtien naiset ovat kiertäneet yksissä tuumin ympäri Suomea Vartiaisen keikoilla.

Fanittamista, tai ihailua, rajoittaa ainakin raha.

– Rahaahan tähän kuluu ihan liikaa. en uskalla edes laskea, kuinka paljon, Leppälä hymähtää.

Yhden konserttilipun hinta vaihtelee kahden ja neljän kympin välillä. Siihen päälle on laskettava ainakin bensakulut sekä mahdollinen yöpyminen hotellissa. Festareille Ikävalko ja Leppälä seuraavat Vartiaista vain, jos samana päivänä on muitakin suosikiartisteja.

Vielä viime vuonna kaksikko oli julkisen liikenteen varassa ja yöpyi siloin tällöin ulkona puistonpenkillä, jos viimeinen yövuoro oli keikkakaupungista ehtinyt jo lähteä.

Liikkuminen helpottui, kun Ikävalko sai oman auton. Uskottavuutta keikkabiiliin on haettu konepeltiin liimatulla, teetetyllä valokuvatarralla ja joka Vartiasienkin omien sanojenkin mukaan on kuulemma ”todella hieno”.

– Nyt keikan jälkeen voi ajella kotiin tai nukkua autossa, Ikävalko iloitsee.

Leppälä on seurannut Vartiaisen uraa Gimmel -yhtyeen ajoista lähtien.

Kun yhtye sittemmin hajosi, oli se 8-vuotiaalle kova paikka. Kun Vartiaisen sooloura lähti nousuun, oli Leppälällä koulusta poissaoloja samaan tahtiin kuin Vartiaisella keikkoja.

Ikävalko joutuu taas usein vaihtamaan aamuvuoron iltaan, jos Vartiaisella on edellisenä päivänä keikka.

– Ei se haittaa, vaikka joutuu vähän säätämään muita menoja. En koe joutuvani luopumaan mistään, Ikävalko sanoo.

Vartiaisessa viehätti silloin ja edelleenkin lauluääni.

– Lisäksi Jenni on aito, maanläheinen, sydämellinen, fiksu, karismaattinen ja huolehtiva. Hän ottaa kontaktia yleisöön ja on esiintyjänä eloisa, Leppälä listaa.

Yksinkertaisesti siis ihana. HÄSA

Päivän lehti

30.3.2020