Kanta-Häme

Ei mitään nappikauppaa

Lääkeyhtiöt käyttivät kaksi vuotta sitten yli 15 miljoonaa euroa suomalaisten lääkäreiden jatkokouluttamiseen. Samaan aikaan Suomen lääkemenot ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa lähes 800 miljoonalla eurolla.
 
 
 
Kaikki alkaa lääketieteen opintojen alussa. Lääkeyhtiöt ovat rakentaneet lääkäriopiskelijoille omia kiltataloja, ne järjestävät lääke-esittelyitä ja antavat tuotelahjoja. Kaikille uusille lääkäriopiskelijoille lääkeyhtiö Orion antaa yli 20 euron stetoskoopit.
 
Stetoskoopista ei kuulu potilasta tutkiessa kuiskaus, että ”määrää Orionin lääkkeitä”. Mutta Orion ei käytä joka vuosi arviolta 12 000 euroa stetoskooppeihin turhaan. Lääkeyhtiö toimii tehdäkseen rahaa. Orion itse sanoo haluavansa antaa stetoskoopit, koska ne ovat opiskelijoille välttämättömiä.
 
Opiskelujen jälkeen lääkäreihin käytetyt rahasummat muuttuvat isommiksi ja yhteistyö syvemmäksi.
 
Miljoonia jatkokoulutukseen
Lääkeyhtiöt maksavat miljoonia lääkäreiden jatkokoulutuksesta. Kaksi vuotta sitten summa oli Lääketeollisuus ry:n kyselyn mukaan Suomessa 15,9 miljoonaa. Vajaa 100 000 suomalaista terveydenhuollon ammattilaista osallistui lääketeollisuuden maksamana koulutuksiin, joista osan järjestäminen kuuluu lakisääteisesti työnantajalle.
 
Rahaa lääkeyhtiöillä kouluttamiseen on.
 
Lääkkeisiin käytettävä rahasumma on noussut koko maailmassa huimaa vauhtia kymmenessä vuodessa. Viimeisimmän tilaston mukaan suomalaisten lääkitsemiseen käytettiin noin 2,6 miljardia euroa. Kela maksoi lääkekorvauksia viime vuonna 1,3 miljardia euroa.
 
Suurin osa lääkeyhtiöiden vallasta on Suomessa vielä näkymätöntä. Tiedetään, että yhtiöt käyttävät kouluttamisen lisäksi suuria summia siihen, että ne tilaavat lääkäreiltä luentoja, tieteellisiä tekstejä ja tutkimuksia.
 
Tähän asti summat ovat olleet Suomessa salaisia. Yhdenkään lääkärin ei ole ollut pakko kertoa, kuinka paljon hän on saanut lääkeyhtiöiltä rahaa.
 
Avoimimmin yhteyksistä ovat kertoneet Käypä hoito -suositusten tekijät, jotka ovat luetelleet 1990-luvulta saakka ne lääkeyhtiöt, joihin heillä on yhteyksiä. 
 
Se on nähty tarpeelliseksi siksi, että suositusten tekijät linjaavat terveydenhuollon suuntaa. Silti heidänkään ei ole tarvinnut paljastaa rahasummia, pelkkä luettelo yrityksistä on riittänyt.
 
 
 
Avoimuus lisääntyy
Yhdysvalloissa lääkeyhtiöiden on julkaistava lääkäreiden kouluttamiseen ja palkkioihin käyttämänsä summat vuoden 2014 syyskuussa. Muutamat lääkeyhtiöt ovat julkaisseet summat internetsivuillaan jo nyt. Parhaimmillaan yksittäinen lääkäri saa Yhdysvalloissa kymmeniätuhansia dollareita ekstraa lääkeyrityksiltä palkkansa päälle. He ovat alansa mielipidejohtajia.
 
Tutkimusprofessori Elina Hemminki Lääkärin sosiaalinen vastuu -yhdistyksestä sanoo, että samanlaisia mielipidejohtajia löytyy Suomestakin.
 
– Oman alansa huippuasiantuntijat ja mielipidejohtajat saavat kymmeniätuhansia euroja lääkeyhtiöiltä ja ovat hyvin läheisissä suhteissa yhtiöiden kanssa. Muut ovat pikkutekijöitä, Hemminki sanoo.
 
Pian kaikki lääkäreiden saamat palkkiot selviävät Suomessakin. Vuonna 2016 Euroopassa toimivat lääkeyhtiöt ilmoittavat kaikki lääkäreille antamansa palkkiot. Suunnitteilla on, että jokainen voisi itse tarkistaa internetissä olevasta rekisteristä, paljonko oma lääkäri on saanut lääketeollisuudelta rahaa.
 
Lääketeollisuus ry:n viestintäjohtaja Tuomas Nurmela kertoo, että yhdistys keskustelee rekisterin yksityiskohdista parhaillaan lääkäreiden etujärjestöjen kanssa. Mitään salattavaa ei ole.
 
– Olemme halunneet ihan Euroopan tasolla lähteä vastaamaan siihen huutoon ja järkevään vaatimukseen, että avoimuutta pitää lisätä.
 
Alma Media kysyi viideltä Suomen suurelta lääkeyhtiöiltä ja Käypä hoito -suosituksen toimitukselta sekä johtokunnalta summia etukäteen. Kysely lähetettiin 26 lääkärille, joista 13 vastasi. Lääkeyhtiöistä vastasi 4. Orion, Leiras Takeda ja GlaxoSmithKline olivat ensin avoimia paljastamaan summat, mutta päättivät muutaman päivän pohtimisen jälkeen paljastaa ne vasta vuonna 2016.
 
Lääkeyhtiö Pfizer sen sijaan kertoi käyttäneensä Suomessa viime vuonna koti- ja ulkomaisiin lääketieteellisiin kongresseihin noin 789 000 euroa. Kokonaisuudessaan yhtiö käytti lääkäreiden konferensseihin ja palkkioihin 1 360 000 euroa, eli prosentin koko Pfizer Oy:n liikevaihdosta. Se on saman verran kuin yritys käytti viime vuonna tutkimus- ja kehitystyöhön.
 
Käypä hoito -suositusten johtokunnan ja toimituksen jäsenet kertoivat kyselyssä, että lääkärit saavat noin 200–500 euroa tunnilta luennoimisesta lääkeyhtiöille. Summat ovat korkeakoulutettujen työvoimajärjestö Akavan määrittelemien asiantuntijapalkkiosuositusten mukaisia.
 
Pfizer kertoo, että se maksaa yhden lääkärin konferenssimatkasta enimmillään 2000 euroa.
 
 Konsultointipalkkiot ja lääkeyhtiöille tehdyt tutkimukset ovat arvoltaan suurempia, parhaimmillaan monta kymmentä tuhatta euroa. 
 
Hoitosuosituksia tekevillä lääkäreillä on keskimäärin enemmän sidonnaisuuksia lääkeyhtiöihin kuin muilla lääkäreillä.  Käypä hoito -toimituksen päätoimittajan Jorma Komulaisen muistuttaa, että he ovat maan johtavia ammattilaisia.
 
– Huippuasiantuntijoille on käyttöä eri sektoreilla, Komulainen sanoo.
 
Komulainen kannattaa lääkäreiden palkkioiden paljastamista, mutta huolehtii yksityisyyden puolesta. 
 
– Ihmisten ansiot eivät ole julkisia muuten kuin verotustietojen osalta. Tuntuisi vaikealta, että yhden ammattiryhmän pitäisi tuoda niitä julki, Komulainen sanoo.
 
Teollisuus hallitsee tutkimusta
Käypä hoito -joukossa sidonnaisuuksien vaikutusta pyritään vähentämään ryhmätyöskentelyllä. Komulaisen mukaan yhden ihmisen näkemykset eivät siis vaikuta suositusten määrittelyyn.
 
Ei siis mitään ongelmaa?
 
On. Suurin osa maailman lääketieteellisistä tutkimuksista on lääketeollisuuden rahoittamia. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi kolmessa maailman arvostetuimpiin kuuluvissa lääketieteellisissä lehdissä julkaistuista kliinisistä tutkimusta peräti 75 prosenttia on lääkeyhtiöiden rahoittamia.
 
Lääkärit siis laativat hoitosuosituksia lopulta lääkeyhtiöiden näkemysten perusteella. Ja kun lääkeyhtiö rahoittaa tutkimuksen, on sen tulos tutkimuksien mukaan todennäköisemmin yhtiölle myönteinen kuin muiden tahojen rahoittamissa tutkimuksissa.
 
– Se tarkoittaa myös, että teollisuus valitsee tutkimuksen aiheet. Silloin uusista lääkehoidoista löytyy hyvin tehtyjä tasokkaita tutkimuksia, mutta vanhoista lääkkeistä tai ei-lääketieteellisistä hoidoista ei löydy. Tämä on ongelma joka puolella maailmaa, Komulainen sanoo.
 
Lääkeyhtiö Pfizerin viestintäpäällikkö Taija Sieväsen mielestä lääkeyhtiöiden rahoittama tutkimus on hyvä asia.
 
– Ilman lääkeyhtiöiden resursseja tutkimuksia tehtäisiin paljon nykyistä vähemmän. Potilaiden käytössä olisi vähemmän uusia, tehokkaita lääkkeitä. Yhden uuden lääkkeen kehittäminen kestää 10–15 vuotta ja maksaa noin miljardi euroa, eli saman verran kuin valtameriristeilijä. Ketkä muut kuin suuret lääkeyritykset pystyisivät sietämään lääkekehitykseen liittyvää taloudellista riskiä?
 
 
Yhtiöt luovat uusia tarpeita
Lääkeyhtiöt luovat tarpeita hoitaa lääkkeillä ihan uusia asioita, viimeksi esimerkiksi kuukautisia. Sen lisäksi hoidetaan ihmisiä, joilla on riski sairastua. Se on kansanterveyden kannalta hyvä asia, mutta kansantalous ei kiittele.
 
Yksi esimerkki on kolesteroli. Käypä hoito -suosituksissa sen tavoitearvo koko väestölle on nykyään 5.0, kun se ennen oli 6.0. Yhden yksikön laskeminen toi Suomeen 1,4 miljoonaa uutta kolesterolia alentavan lääkityksen syöjää. Heistä suuri osa ei koskaan sairastu sydän- ja verisuonitautiin eli juuri siihen tautiin, minkä vuoksi he lääkitystä syövät. Sydän ja verisuonitautien lääkehoitoon kuluu vuodessa 500 miljoonaa euroa, vaikka kolesteroli laskisi elämäntapamuutoksella.
 
Kokeellisen ortopedian dosentti Teppo Järvinen Tampereen yliopistosta on avoimesti kritisoinut alan lehdissä sairauksien kaventumista.
 
– Luunmurtumia ennaltaehkäisevä lääkitys vanhukselle maksaa euron päivässä. 70-vuotiaan ihmisen riski kuolla on suurempi kuin murtaa lonkkansa, mutta silti heille määrätään luunmurtumisia ehkäiseviä lääkkeitä. Suhteellisuudentaju on kadonnut, Järvinen sanoo.
 
Järvisen mukaan aikaisemmin ihmisen riskiä saada lonkkamurtuma pidettiin matalana, jos siihen oli kolmen prosentin mahdollisuus seuraavan kymmenen vuoden aikana. Nyt kriteereitä on lavennettu, ja kolmen prosentin riski johtaa lääkitykseen.
 
Käypä hoito -suositusten päätoimittajan mielestä kritiikki sairauksien laventumisista on osin aiheetonta.
 
– Potilas tekee päätöksen siitä käyttääkö hän lääkehoitoa. Lääkäri auttaa päätöksenteossa esittelemällä lääkehoidon riskit ja vaikutukset. Yhteiskunnan pitää vetää rajaa siihen, miten se korvaa lääkehoidosta aiheutuneet kustannukset tälle ihmiselle, Komulainen sanoo.
 
Lahjat vähentävät kriittisyyttä
Lääkärit ilman sponsoreita -verkosto on jakanut konferensseissa lappuja, joissa se pyytää lääkäreitä arvioimaan alkoholiriippuvuuden sijaan riippuvuutta lääkeyhtiöihin. Lomake on humoristinen, mutta itse asia ei ole vitsi. Tutkimusprofessori Hemmingin mukaan Suomessa on herätty muuta maailmaa myöhemmin siihen, kuinka paljon sidonnaisuuksia on.
 
– Me tulemme sidonnaisuuskeskustelussa jäljessä. Aiemmin lääkärit, jotka puhuvat sidonnaisuuksista kriittisesti, tulivat helposti suljetuksi keskustelun ulkopuolelle.
 
Tutkimusten mukaan sidonnaisuudet eivät ole samantekeviä. Mitä enemmän lääkäri ottaa vastaan lääkenäytteitä ja lahjoja, sitä kritiikittömämpi hän on lääketeollisuuden vaikutukselle. 
 
Lääkevaihdon ansiosta potilas ei Suomessa joudu syömään kalliita alkuperäisvalmisteita, mutta edelleen lääkenäytteitä jaetaan. Jotain hyötyä lääkeyhtiöt niissä näkevät.
 
Lääketeollisuus ry lupaa eettisiin ohjeisiin kiristyksiä. Ensi vuonna kielletään lääkefirman logolla varustettujen tuotteiden, kuten kynien jako. Lahjaksi ei voi antaa mitään, mikä liittyy läheisesti potilastyöhön. Orion aikoo silti antaa opiskelijoille stetoskoopit. Sen ei tarvitse sitoutua Lääketeollisuus ry:n eettisiin ohjeisiin, koska se ei ole yhdistyksen jäsen.
 
Lääkärit saavat kuitenkin edelleen osallistua lääketeollisuuden maksamiin koulutuksiin. Miksi teollisuus haluaa maksaa sen?
 
– Muuten ei terveydenhuollon henkilökunta ei saisi niin ajantasaista koulutusta, Nurmela sanoo Lääketeollisuus ry:stä.
 
Eikä vallassa ole kyse vain rahasta. Lääkärit saavat koulutuksiin osallistumalla asiantuntijuutta ja mainetta.
 
Yhteistyöstä hyötyvät molemmat.
 
 
 
 
Lähteet: Adair RF, Holmgren LR. Do drug samples influence resident prescribing behavior? A randomized trial. AM J Med. 2005. Aug;118(8):881-4.
Wazana A. Gifts to physicians from the pharmaceutical industry. JAMA. 2000 May 24;283(20):2655-8.
Wazana A. Physicians and the pharmaceutical industry: is a gift ever just a gift? JAMA. 2000. Jan 19;283(3):373-80.
The House of Commons Health Committee. The Influence of the Pharmaceutical Industry. Volume 1. 2005.

Päivän lehti

1.6.2020