fbpx
Kanta-Häme

Ei pakko, vaan mahdollisuus

Puhelin piippaa. Saapunut tekstiviesti kertoo Pertti Palosaarelle, että hänen terveystietojaan on päivitetty.

– Useimmilla ihmisillä on verkkopankkitunnukset. Kaikki nykypuhelimetkin ovat nykyään puoliksi tietokoneita. Tässä ajassa on opeteltava elämään, joten miksei terveysasioitakin voisi siis hoitaa sähköisesti, Palosaari tuumaa mutkattomasti ja heilauttaa kädessään olevaa Iphonea.

Omat tiedot tutuiksi

78-vuotias Palosaari on yksi 3000 kaupunkilaisesta, jotka ovat ottaneet käyttöön sähköisen eOmahoito -palvelun. Palosaari kertoo ilmaisseensa kiinnostuksensa jo palvelun käyttöönottoaikoina kolmisen vuotta sitten.

Palosaaren hoito-ohjelmaan kuuluu sähköisen asioinnin lisäksi kaksi lääkärikäyntiä sekä kaksi näytteenottoa vuosittain.

– Olen ollut palveluun tyytyväinen ja suositellut sitä myös tuttavilleni, Aktiivinen on oltava, vaimon mukaan olen jopa yliaktiivinen. Palosaari nauraa.

Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla, jonka jälkeen potilas pääsee käsiksi omiin tietoihinsa.

Palvelu sisältää potilastietojärjestelmään kirjatut pysyvät diagnoosit, laboratoriotulokset hoitajan tai lääkärin kommentteineen sekä mahdolliset hoito-ohjeet, rokotustiedot, sairaudet ja niiden hoitosuunnitelmat.

Omahoidon kautta potilas voi myös olla sähköpostitse yhteydessä hoitajaan tai lääkäriin. Vastaus pyritään antamaan kolmen työpäivän kuluessa.

Tekniikka ei saa sitoa kotiin

Iso osa jo eläkkeellekin siirtyneistä on ollut tekemisissä tietokoneiden kanssa, ainakin työelämässä. Kuitenkin erityisesti monelle vanhukselle kynnys sähköiseen asiointiin on suuri.

– Tiedän ihmisiä, jotka huokaisivat helpotuksesta jäätyään eläkkeelle ennen kuin tietokoneen käytöstä työpaikalla tuli päivittäistä. Tekniikkaa ei kuitenkaan niin vain pääse pakoon. Sitä paitsi, jos minä ja muut hoidamme asiamme netissä, vapautamme samalla aikoja niille, jotka eivät voi asioida sähköisesti, Palosaari muistuttaa.

Sähköisesti asioidaan vain niiden kanssa, jotka ovat siihen halukkaita. Palvelu ei sovellu myöskään kiireiseen asiointiin eikä pitkien tai monimutkaisten asioiden selvittämiseen.

Sähköinen asiointi rohkaisee potilaita ottamaan vastuuta omasta hoidostaan. Sen yleistymisen on usein pelätty myös lisäävän syrjäytymistä ja yksinäisyyden tunnetta.

Palosaari korostaakin, ettei sosiaalinen elämä ei saisi rajoittua terveyskeskuksessa tai kaupassa asiointiin.

– Jokaisen vanhuksen pitäisi verkostoitua, kotiin ei saa jäädä yksin. On tärkeää hankkia ystäviä ja harrastuksia. Meissä on tavaton voimavara, jos vain viitsimme sitä käyttää.

Rahoitusta vailla

Käytössä olevasta eOmahoito -palvelusta on Hämeenlinnassa suunnitteilla nykyistä huomattavasti laajempi versio. Sähköisessä palvelussa voisi asioida virtuaalisella vastaanotolla, johon voisi syöttää oireet ja vastata ohjelman esittämiin lisäkysymyksiin.

– Nykyisessä palvelussa kolme arkipäivää voi olla pitkä aika odottaa, jos silmä on vaikkapa pahasti tulehtunut. Uudessa ohjelmassa saisi tietää nopeastikin, onko syytä lähteä vastaanotolle, vai riittäisikö vaivaan pari särkylääkettä, Palosaari sanoo.

Hanketta jarruttaa rahapula. Kaupunginhallitus päättää hankkeen rahoituksesta maanantaina.

(HäSa)

Menot