Kanta-Häme

"Ei pelkästään arjen sankareita"

Suomessa on arviolta noin 300 000 päivittäin hoitoa tarvitsevaa ihmistä. Heistä 60 000 saa hoidon kotona, vaikka tarve olisi hoitolaitospaikkaan.

Vain pieni osa omaishoitajista on lakisääteisen omaishoidontuen piirissä. Vuonna 2012 omaishoitosopimuksia oli solmittu vajaat 40 000.

Tällä hetkellä Hämeenlinnassa on yli 400 sopimuksen solminutta omaishoitajaa. He huolehtivat perheenjäsenistään, jotka eivät selviydy omatoimisesti arjesta.

Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n puheenjohtaja, sosiaalineuvos Marja-Leena Lehtinen sekä jäsen Lea Kumpulainen eivät uskalla arvioida omaishoitajien todellista lukumäärää.

– Kaikki eivät jaksa hakea kunnalta tukea, sillä elämäntilanteessaan he voivat kokea sopimusten, lääkärintodistusten ja muiden paperien hankkimisen kovaksi työksi, kaksikko arvioi.

Omaishoito on sitovaa, raskasta ja uuvuttavaa. Ystävät ja vuorovaikutteinen keskustelu saattavat kadota, jos hoidettava on esimerkiksi dementiaan sairastunut puoliso.

– Tärkeintä on vertaistuki ihmisen kanssa, joka on samassa tilanteessa, miestänsä kotonaan hoitava Kumpulainen sanoo.

Lehtinen nyökkää, hän on ollut oman poikansa omaishoitaja jo 21 vuoden ajan.

– Jaksamiseen vaikuttaa paljon se, kokeeko omaishoitaja tulevansa kuulluksi ja otetaanko hänen huolensa todesta. Vertaistuen hakeminen oman kodin ulkopuolelta on tärkeää heti omahoitajuuden alussa.

Yhdistyksen vastaava projektityöntekijä Kaarina Hauskala toivoo, ettei omaishoitajia pidettäisi pelkästään arjen sankareina. Tarvitaan muutakin.

– Mielestäni ihmisten, varsinkin ystävien, velvollisuus on tukea heidän jaksamistaan käymällä kylässä tai pyytämällä esimerkiksi teatteriin. Omaishoitajien arki voi kutistua helposti ilman sosiaalista verkostoa, hän huomauttaa.

Pienillä iloilla…suuri vaikutus

Lehtisen mukaan omaishoitajalta saattaa unohtua, että myös itsestä olisi syytä pitää huolta. Saatetaan vain miettiä, että ”kyllä minä jaksan”.

– Liitto ajaa, että yli 65-vuotiaat omaishoitajat kuuluisivat työterveyshuollon piiriin. Ulkopuolelta tulevaan kutsuun on helpompi vastata, koska monesti ei uskalleta antaa itselle lupaa sairastua.

Ikäihmisten lautakunta käynnisti Hämeenlinnassa kesällä sijaishoitaja-palvelun omaishoitajien tueksi.

– Palvelua voi hakea vapaapäiville, joita omaishoitajilla on lakisääteisesti kolme päivää kuukaudessa. Tietääkseni tämän tyylistä apua on kokeillut vain 15 hämeenlinnalaista.

Nykyisin Hallituskadulla toimiva yhdistys on tarjonnut omaishoitajille niin ohjausta, valmennuskursseja ja neuvontaa kuin kuntoutusta, vertaistuki- ja virkistystoimintaa jo 10 vuoden ajan.

Jäsenille pidetään myös leirejä kaupungissa ja lähikunnissa yhteistyössä seurakunnan kanssa. Liitto taas tarjoaa kuntoutusta.

– Ilman tukitoimintaa omaishoitajan arki ei katkea. Pienillä iloilla on jaksamisen suhteen suuri vaikutus, Marja-Leena Lehtinen huomauttaa.

Yhdistys juhlii pyöreitä vuosia Raatihuoneessa keskiviikkona 27. marraskuuta kello 13. (HäSa)