fbpx
Kanta-Häme

Ei syytä huoleen, ehkä

Kanta-Hämeessä vallitsee suuri yksimielisyys siitä, että täällä kantokyky ja väestöpohja riittävät niin itsehallintoalueen kuin sote-alueenkin ylläpitoon.

– Käytännössä nämä merkitsevät samaa asiaa niissä 15 maakunnassa, joille ei tule yhteistyövelvoitetta naapurissa sijaitsevan sote-alueen kanssa, maakuntajohtaja Timo Reina korostaa.

Laajalti myös toivotaan, että uudistus vihdoin toteutuu käytännössä, eikä enää kompastu päätöksentekovaiheessa.

Kanta-Häme on myös yhtä mieltä, että täällä tarvitaan nykytasoinen ympäri vuorokauden päivystävä keskussairaala. Nyt keskussairaala päivystää ympärivuorokauden 12 erikoisalalla.

– Siitä on vaikea ottaa mitään pois, mutta ei siihen myöskään tarvitse lisätä juuri mitään, sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri pohtii.

Kanta-Häme voi antaa tukea myös ympäröiville maakunnille palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Esimerkiksi Tampereen synnytysruuhkia on jo nyt purettu Hämeenlinnassa. Toisaalta Päijät-Hämeestä on ostettu joitakin erikoissairaanhoidon palveluita.

– Tämä on normaalia toimintaa, jota voidaan ja pitääkin tehdä myös yli itsehallintoalueen rajan.

Sote-uudistuksen pontimena joskus 10 vuotta sitten oli peruspalvelujen parantaminen.

– Nyt keskustelu pääasiassa pyörii erikoissairaanhoidossa ja vielä sen superhoidoissa.

Hämeenlinnan kaupunginjohtajan Timo Kenakkalan mukaan nyt on suunnitelmia, että sote-uudistuksen toteutuessa keskussairaalan yhteydessä toimii myös perusterveydenhuoltoa eli terveysasema tai -asemia.

Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalveluita olisi saatavilla mahdollisimman paljon samalta luukulta.

Kanta-Hämeessä toimivan Sote III -ryhmän projektisihteeri Marjo Lindgren nostaa esimerkiksi sosiaalipäivystyksen, jonka tällä hetkellä järjestää isäntäkuntamallilla Hämeenlinna.

– Se voi tulevaisuudessa toimia terveyspalvelujen päivystyksen yhteydessä.

Suurimmat pelot ovat silti liittyneet siihen, että päivystykset katoavat liian kauas ja toisaalta Forssan ja Riihimäen sairaaloiden tulevaisuuteen.

Isolauri arvioi, että itsehallintoalueella voidaan päättää pienempien sairaaloiden tulevaisuudesta.

– Esimerkiksi Riihimäelle on lähivuosina tarkoitus investoida 30 miljoonaa euroa peruskorjauksiin. Forssan taas kannattaa pohtia, voisiko esimerkiksi laajentaa päiväkirurgista toimintaa.

Laajasti ja suppeammin päivystävien sairaaloiden ero ei todennäköisesti muodostu suureksi.

– Koko 12 laajan päivystyksen perusteet ja kriteerit ovat hämärän peitossa, Reina harmittelee.

Valinnanvapaus sitä paitsi mahdollistaa sen, että vaikkapa Ypäjältä voi halutessaan asioida Tyksissä, Turussa, myös päivystyksessä.

Perusterveydenhuoltoon valinnanvapaus tuonee tavallisen kansalaisen kannalta parannusta.

– Todennäköisesti yksityinen tarjonta lisääntyy niin, että julkisen puolen jonot purkautuvat. Tällöin julkisten palvelujen pitää pystyä kilpailemaan nimenomaan palvelulla, Isolauri ennustaa.

Kanta-Hämeen Sote III -ryhmä linjaa joulukuun alkupuolella jatkoaskeleita. Esimerkiksi henkilöstön uudelleensijoittaminen on valtaisa urakka. HÄSA

Menot