Kanta-Häme

EK:n Urrila vaatii asennemuutosta: Lääkärin ei tarvitse tietää, mitä mäyräkoira tarkoittaa

Lännen Media

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila uskoo, että Suomeen nyt saapuvat maahanmuuttajat saadaan työelämään. Urrilan mielestä maahanmuuttajien työllistyminen edellyttää suomalaisilta asennemuutosta.

–Ainoastaan nuorilla ei ole vaikeuksia päästä työmarkkinoille, vaan meillä on nyt ihan erilainen tilanne koko suomalaisessa yhteiskunnassa. En puhuisi ensisijaisesti siitä, että pitää lähteä heikentämään jotain, jotta maahanmuuttajat pääsevät sisään työmarkkinoille. Sen sijaan tämä vaatii meiltä kaikilta uutta ajattelua, Urrila korostaa.

Urrila mainitsee maahanmuuttajilta edellytettävän kielitaidon asiana, johon suomalaisten on opittava suhtautumaan uudella tavalla.

– Jos jotain pitää heikentää, niin ehkä ainakin kielitaitovaatimuksia, joko muodollisia tai implisiittisiä [ääneen lausumattomia] vaatimuksia, joita meille on rakentunut.

– Ehkä pitää heikentää asiakkaiden odotuksia saada tietyntyyppistä palvelua tietyllä kielellä. Jos otetaan ulkomainen lääkäri ja hän kysyy, juotko paljon alkoholia, mihin potilas vastaa, että kyllä mä juon mäyräkoiran silloin tällöin, niin lääkäri ei varmasti ymmärrä vastausta ennen kuin on hyvin syvällä Suomen kulttuurissa, Urrila tarjoilee esimerkin.

Kukaan ei Urrilan mielestä voi väistää vastuutaan maahanmuuttajien kotoutumisesta.

– Ymmärrettäisiin kaikki tässä yhteiskunnassa, työnantajat myöskin, mutta me jokainen kansalaisina, että meillä on uusi tilanne ja meidän pitää totutusta ajattelustamme poiketa. Silloin voimme saada nämä ihmiset töihin kymmenen vuoden sisällä, Urrila vetoaa suomalaisiin.

Urrilan mielestä Suomella on kaikki mahdollisuudet hyötyä maahanmuutosta, mutta tarkastelujaksoksi ei pidä ottaa muutamia seuraavia vuosia.

– Jos kymmenessä vuodessa onnistumme enemmistön heistä työllistämään, myös yhteiskunnallinen tase on plussalla ilman muuta pitkällä aikavälillä, Urrila sanoo.

Vihreiden kansanedustaja Jani Toivola arvioi, että maahanmuuttajien työllistyminen edellyttää heihin liittyvien pelkojen hälventämistä.

– Aika paljon haasteena on työnantajan pelko tai se, että työnantajalta vaadittaisiin ekstraresursseja, Toivola toteaa.

Toivolan mielestä ekstraresurssien tarvetta voidaan poistaa työelämään pyrkivien maahanmuuttajien yksilökohtaisella valmennuksella ja sallimalla maahanmuuttajille työpaikalla kahden kielen käyttö.

SAK:n työllisyysasioiden päällikkö Pirjo Väänänen korostaa perehdytyksen tärkeyttä.

– Työmarkkinoiden pitää toimia kaikille samalla periaatteella, mutta siellä tarvitaan joillekin ryhmille ehdottomasti tukimuotoja: työhön valmentajan, työolosuhteiden järjestämisen ja perehdytyksen kautta, Väänänen painottaa.

– Nimenomaan maahanmuuttajille perehdytys on erityisen tärkeää, koska maahanmuuttaja ei osaa – ihan samalla tavalla kuin nuori ei osaa – työelämän pelisääntöjä mennessään työyhteisöön. Ei pidä vain heikentää jotakin, vaan tukea työntekijää hänen omien edellytystensä kohdalla, Väänänen torjuu ajatuksen siitä, että maahanmuuttajien tai nuorten pitäisi tulla työelämään heikommilla oikeuksilla kuin muiden ryhmien.

Maahanmuuttajien työllistymisestä keskusteltiin tiistaina Raha-automaattiyhdistyksen järjestämässä asiantuntijakeskustelussa, jonka pääaiheena oli nuorisotyöttömyys. Asiantuntijat keskustelivat myös maahanmuuttajien työllistymisestä, koska maahanmuuttajilla ja nuorilla on osittain samankaltaisia vaikeuksia työelämään pääsyssä.

Lännen Median politiikan toimittaja osallistui Helsingissä järjestettyyn pienryhmäkeskusteluun. LM–HäSa

Päivän lehti

30.10.2020

Fingerpori

comic