Kanta-Häme

Ekokampaaja kerää kävytkin itse

Lasipurkit ovat siistissä rivissä hyllyllä. Yksi on täynnä männynkäpyjä, toinen kääpiä.
Pöydällä on keittolevy ja kattila sekä lasikulho täynnä tummaa savimaista tahnaa.
 
Tämä ei leikkimökin keittiö, vaan ekokampaaja Tiina Mäkelän työmaa Riihimäen keskustassa sijaitsevassa Entraamossa. Lasikulhossa oleva tahna on se, mitä jäi yli asiakkaan hiuksiin levitetystä ruskeasta väriaineesta.
 
Ekokampaajaksi voi itseään nimittää henkilö, joka on käynyt kymmenen kuukautta kestävän ekokampaajankoulutuksen. Koulutukseen voivat hakeutua hiusalan perustutkinnon suorittaneet kampaajat.
 
Kokemus on kuitenkin osoittanut, että nimikettä myös käytetään väärin.
 
– Olen kuluttajien puolesta niin surullinen väärinkäytöstä. Ongelma on, että valvontaa ei ole. Jotkut ekokampaajaksi itseään nimittävät uskaltavat käyttää aika röyhkeästikin parafenyleenidiamiini- eli PPD-värejä ekoväreinä.
 
– Ekovärit ovat peräisin puhtaasti kasvista, eivätkä ne sisällä hapetetta. Mikään, mikä tulee purkista, ei ole ekoväri, Mäkelä kiteyttää.
 
Suomen Ekoyrittäjien verkkosivuilta löytyy lista ekokampaamoista. Ekokampaamoissa voi koulutettujen ekokampaajien lisäksi työskennellä myös tavallisia kampaajia.

Väri muuttuu ensimmäisinä päivinä

Ekokampaamoissa käytetyt kasvivärit sopivat Mäkelän kokemuksen mukaan lähes kaikille. Kasviväreissä käytettävistä kasvijauheista indigo herkistyttää eniten.
 
– Osa asiakkaista tulee lappusten kanssa. Heillä lääkäri on todennut PPD-allergian kokeen perusteella. Osalla allergia on alkanut silmätulehduksista, Mäkelä kertoo.
 
PPD-allergikot ovat kuitenkin asiakaskunnasta vain pieni siivu. Suurin osa Mäkelän asiakkaista on sellaisia, joille luomu ja ekologiset vaihtoehdot ovat tärkeitä kriteereitä muussakin kulutuksessa.
Mitä kasviväreillä sitten voi tehdä?
 
Melkein mitä vain, vastaa Mäkeä. Kun hiuksiin halutaan saada punaisen tai oranssin sävyjä, sekoitetaan joukkoon hennaa. Kun halutaan saada kultaa, sekoitetaan cassia ja tummaa varten tarvitaan indigoa.
 
– Vaalennuksia kasviväreillä ei voi tehdä, koska kasvivärillä ei voi pureutua hiuksen sisälle ja poistaa pigmenttiä. Myöskään ekopermanentteja ei ole olemassa.
 
Osan väreihin tarvittavista raaka-aineista – kävyt ja käävät esimerkiksi  – Mäkelä kerää itse luonnosta. Yrtit hän tilaa.
 
Hiuksen oma pohjaväri ja pH-arvo vaikuttavat aina lopputulokseen, eikä värjäys välttämättä ole aina samankaan ihmisen hiuksissa tismalleen samansävyinen.
 
– Kasvi myös elää hiuksessa, sillä se reagoi hapen kanssa. Jos esimerkiksi tavoitellaan tummaa väriä, saattaa lopputulos näyttää ensin vihertävältä.
 
– Oli aivan hirveää päästää ensimmäinen asiakas ulos vihreäpäisenä, Mäkelä nauraa.
 
Väri asettuu lopulliseen sävyynsä viikossa, parin ensimmäisen päivän aikana muutos on selvintä.

Värjääminen vie aikaa

Kasvivärjäys on hitaampaa kuin tavallisilla väreillä värjääminen. Kasvivärit vaativat tunnin vaikutusajan.
 
Värin valmistus vie sekin aikaa, sillä esimerkiksi käpyjä on keiteltävä noin 40 minuuttia ennen kuin niistä irtoaa väriä.
 
– Uskallan kuitenkin melkein sanoa, että ekovärit pysyvät melkein paremmin hiuksissa kuin normaalit värit, Mäkelä väittää.
 
Ekokampaajuus tarkoittaa muutakin kuin kasvivärjäystä. Värjäysten lisäksi Mäkelä tekee erilaisia hoitoja, mutta myös energialeikkauksia.
 
Energialeikkaus tarkoittaa hiustenleikkausta, jossa kampa liikkuu enemmän kuin tavallisessa leikkauksessa.
 
– Tavoitteena on etsiä hiusten kasvusuunta leikatessa. Energialeikkauksessa ei myöskään käytetä ohennussaksia tai veistä. (HäSa)