Kanta-Häme

Ekokem laajentaa kierrätystä

Yhdyskuntajätteiden hyödyntäminen uudelleen käytettävinä materiaaleina tehostuu, kun Ekokemin tehdasalueelle nousee Kiertotalouskyläksi nimetty kolmen uuden laitoksen kokonaisuus.

Ensi vuoden loppuun mennessä valmistuvat, kaikkiaan 40 miljoonaa euroa maksavat eko-, muovi- ja biojalostamot hyödyntävät kotitalouksien jätteiden seasta kierrätettäväksi sopivia muoveja ja biojätteitä.

– Poltettavan yhdyskuntajätteen määrä puolittuu, kun pystymme ekovoimalassa lajittelemaan jätteen seasta metalleja, muoveja ja ennen kaikkea orgaanisia jakeita jalostettavaksi kiertoon, sanoo Ekokemin toimitusjohtaja Timo Piekkari.

Yhdyskuntajätteestä erotellaan 11 miljoonaa euroa maksavassa ekojalostamossa 37 prosenttia biojätettä, seitsemän prosenttia muovia ja kolme prosenttia metallia. Kaikki jalostetaan teollisuuden raaka-aineiksi ja energiaksi.

– Hyötykäyttöaste eli materiaalina ja energiana hyödyntäminen nousee 96–98 prosenttiin, kertoo strategiajohtaja Mari Puoskari Ekokemiltä.

Hyvinkään ja Riihimäen seudun 100 000 tonnin yhdyskuntajätteen lisäksi Ekokem ottaa vastaan myös teollisuuden, rakennusalan ja kaupan jätteitä. Niiden jalostus uusioraaka-aineiksi on onnistunut jo tähän saakka, kun materiaalit ovat puhtaita ja niiden koostumus tunnetaan.

– Teknologia on nyt kehittynyt niin paljon, että olemme päässeet kehittämään myös sekajätteen hyödyntämistä. Nyt esimerkiksi muovien tunnistamiseen ja erotteluun on saatu toimivia menetelmiä. Lajittelu on muuttunut entistä kannattavammaksi ja edullisemmaksi, kertoo Timo Piekkari.

Ekokem on jo useamman vuoden ajan valmistellut erityisesti muovin hyötykäyttöä materiaalina. Kun Suomen Uusiomuovi on nyt saanut muovien keräilyn järjestettyä, se pystyy toimittamaan Ekokemin muovijalostamolle ja edelleen muoviraaka-aineita valmistavalle Muovix-tehtaalle raaka-ainetta.

Jo nyt Muovix valmistaa sekamuoveista esimerkiksi maatalouden ja viherrakentamisen käyttöön profiililautaa sekä teollisuuden raaka-aineeksi kierrätettyä uusioraetta. Toiminta laajenee, kun muovijalostamolle ohjataan myös yhdyskuntajätteen seasta eroteltuja muoveja.

Kun 14, 5 miljoonaa euroa maksava muovijalostamo valmistuu, se on ensimmäinen jätemuovia jalostava laitos. Jalostamo pystyy käsittelemään 20 000 tonnia muovijätettä vuodessa.

Muovijalostamo tuottaa raaka-ainetta kalvomuoveihin, koviin pakkausmuoveihin sekä sekalaista muovia puristettaviin tuotteisiin.

Muovin kierrätystä vauhdittaa erityisesti jäteasetus. Jo toukokuun alussa pakkausten tuottajille on oltava järjestettynä 30 keräyspistettä. Ensi vuodenvaihteessa myös kotitalouksien muovipakkauksien keräys alkaa 500 keräyspisteessä.

Keräyksen hoitava Suomen Uusiomuovi toimittaa kaiken keräämänsä pakkausmateriaalin Ekokemille jatkojalostettavaksi.

– Uusioraaka-aineen valmistus jätemuovista kuluttaa energiaa vain 15 prosenttia siitä, minkä uuden muovin valmistaminen vaatii, sanoo Mari Puoskari.

Puoskari korostaa, että kierrätyksessä muoviin sitoutunut öljy pysyy kierrossa materiaalina eikä siitä vapaudu hiilidioksidia ilmakehään.

Yhteistyö usealla paikkakunnalla biokaasua jo valmistavan Biotehtaan kanssa tuo kiertotalouskylään uuden 14,5 miljoonan euron biojalostamon, jossa jätteistä pystytään valmistamaan kuuden megawatin tehoisessa laitoksessa biokaasuenergiaa, mutta ottamaan samalla talteen fosforia ja typpeä lannoitteiksi.

Toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi kertoo tavoitteeksi saada lannoitteet noin 4 000 hehtaarin tarpeisiin.

– Riihimäen biojalostamo tulee olemaan Suomen ensimmäinen biotehdas, jossa käsitellään sekajätteestä eroteltua biojätettä. Sitä päätyy nyt sekajätteeseen 400 000 tonnia vuodessa ja siitä saamme 65 000 tonnia talteen.

Ekojalostamon rakennustyöt käynnistyivät maansiirtotöillä Ekokemin laitosalueella jo viime viikolla. Rakentaminen alkaa lähiviikkojen aikana.

Laiteasennuksiin päästään jo syksyllä ja laitos saadaan käyttöön vuodenvaihteessa.

Muovi- ja biojalostamojen rakentaminen alkaa kesän aikana ja ne valmistuvat ensi vuoden lopulla. Koko Kiertotalouskylä on täysin toiminnassa vuodenvaihteessa 2016–2017. HÄSA

Päivän lehti

30.3.2020