Kanta-Häme

Ekonomistin mielestä Suomen kilpailukykyä pitäisi parantaa vielä vuoden pari

– Kilpalaulanta palkankorotukista kuulostaa hurjalta. Se on kuin bensiiniä heittäisi liekkeihin, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo.

Poliitikot ja ekonomistit vakuuttavat vuorollaan, että Suomen talous on kääntynyt kasvuun. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) puhuu nousukaudesta. Ammattiliitot ovat jo ryhtyneet puhumaan ensi syksyn palkankorotuksista ja julkisuudessa vaaditaan jopa erilliskorotuksia.

– Ei ole olemassa mitään jakovaraa. Tarvittaisiin malttia, sanoo Kuoppamäki.

Taloustutkimuslaitokset ennustavat, että Suomen talous kasvaa lähivuosina noin puolitoista prosenttia vuodessa. Bruttokansantuote kasvoi hieman jo viime vuonna, mutta kasvu syntyi kotimaisella kulutuksella.

Kuoppamäki ymmärtää niitä, jotka haluavat hehkuttaa, että Suomen talous kasvaa ja asiat menevät hyvin.

– Kukaan ei halua nyt olla pessimisti. Pari vuotta on pyritty saamaan rakenneuudistuksia ja julkisia menoja on leikattu. Nyt menee hieman paremmin. Hallitus haluaa ottaa itselleen glooriaa.

Kuoppamäki näkee tilanteessa ongelmana, että rakenteellisten päätösten perusteleminen vaikeutuu. Ihmiset haluavat myös ottaa oman osansa kakusta.

– Kun asiat ovat ”hyvin”, kaikki haluavat ottaa enemmän kuin on jaettavaa.

Euroopassa nähdään pitkästä aikaa kohtuullisia kasvulukuja. Suhdannekuva on muuttunut nousukaudeksi, vaikka Suomessa ei olekaan nousukauden kasvua. Kuoppamäki varoittaa jo laskukaudesta.

– Yhdysvalloissa, Ruotsissa ja monissa muissa maissa nousukausi on jatkunut jo pitkään. Jos viiden vuoden sisällä ei tule laskukautta, nousukaudesta tulee poikkeuksellisen pitkä.

Suomi on velkaantunut ja velkaantuu edelleen vaikka on nousukausi.

– Julkinen talous täytyisi saada kuntoon, jotta se olisi valmis seuraavaan laskukauteen. Jos velkaantuminen kasvaa vielä nousukaudellakin, se ei tiedä hyvää.

Kuoppamäen mukaan kilpailukykysopimus auttoi kohentamaan Suomen kilpailukykyä, koska Saksassa ja Ruotsissa palkkoja korotetaan. Hän arvioi, että ilman tätä sopimustakin palkkaratkaisulla olisi kohennettu kilpailukykyä. Nyt rakenteelliset uudistukset, joita olisi tarvittu jopa palkkaratkaisua enemmän, jäivät tekemättä.

– Jos kilpailukykyä parannetaan vuoden pari, voidaan sen kanssa elää.

Ekonomistit uskovat yksimielisesti, että Suomen vienti kasvaa lähivuosina hieman. Sen uskotaan pitävän bruttokansantuotteen pienessä kasvussa. Teknologiateollisuus on arvioinut, että yksin Äänekosken investointi sekä Turun telakan ja Uudenkaupungin autotehtaan uudet tilaukset kasvattavat vientiä pari vuotta noin 1,5 prosenttia vuodessa.

Ekonomistit ovat ennustaneet vuodesta toiseen kasvua, mutta sellaista ei ole nähty. Miksi vienti nyt kääntyisi kasvuun?

– On ollut selityksiä, joita ei ole osattu nähdä. Nyt on konkreettisia syitä viennin kasvuun.

Kuoppamäki luettelee pitkän listan myönteisiä odotuksia maailmanmarkkinoilta. Läntiset vientimarkkinat kasvavat, Venäjä on toipumassa ja teollisuusinvestoinnit orastavat Yhdysvalloissa.

Suomesta on kuitenkin kadonnut paljon tuotantoa niin, että vuoden 2007 tasolle ei voida päästä ilman suuria investointeja. Kuoppamäki uskoo investointeihin.

– Metsäteollisuudessa on jo investointeja. Metalliteollisuudella voi olla investointitarpeita. Ne ovat suurelta osin korvausinvestointeja. Tietotekniikkaan on tarvetta. Pk-yrityksissä on kasvanut halukkuus investointeihin. Matkailu lisää rakennus- ja kuljetusvälineinvestointeja. Pyhäjoki.

Miksi riskit eivät nyt kävisi toteen, kun ne ovat vuodesta toiseen kaataneet myönteiset ennustukset. Kuoppamäki vakuuttaa, että Danske Bankin ennuste sisältyy myös riskit.

– Jos ei olisi riskejä, olisimme ennustaneet paljon nopeampaa talouskasvua. häsa

Päivän lehti

27.10.2020

Fingerpori

comic