Kanta-Häme

Ekosysteemi on positiivista riippuvuutta – Hämeenlinna etsii siitä elinvoimaa

Kolmen vuoden kuluessa Hämeenlinna on käyttänyt lähes 20 miljoonaa erilaisiin kehityshankkeisiin ja elinvoimaan.
Hamk voi olla yksi Hämeenlinnan ekosysteemin osista. Kuva: Markku Tanni

Hämeenlinna aikoo luoda ekosysteemin alueella toimivien yritysten, oppilaitosten, tutkijoiden, opiskelijoiden ja kaupungin toiminnasta.

Mitä ihmettä, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.)?

– Otetaan esimerkiksi vaikka sienirihmasto ja kuusi. Molemmat tarvitsevat, mutta myös hyödyttävät toisiaan. Se on positiivinen riippuvuussuhde. Se on nyt tavoitteena myös elinkeinorakenteen uudistuksessa, että saadaan kumppaneita mukaan.

Hämeessä on voimakas itsenäisen työskentelyn perinne. Yhteistyöhön ei ole aina kovin luontevaa.

– Eri toimijat, kuten yritykset ja oppilaitokset, haluavat olla mukana omista lähtökohdistaan, mikä on ymmärrettävää. Ei niin, että esimerkiksi kaupunki sanelee ehdot.

Ekosysteemi ei ole hämeenlinnalainen keksintö, vaan esimerkiksi Tampereella on Smart City, josta on saatu hyviä tuloksia.

– Se toimii ihan samalla periaatteella. Oulussa innovaatioallianssi on tuottanut tuloksia, mutta myös saanut reippaasti rahoitusta.

 

Ideana on, että kumppanit, esimerkiksi yritykset tai oppilaitokset myös rahoittavat tai resursoivat muuten toimintaa.

– Kaupunki ei välttämättä olisi päävastuullinen, vaan esimerkiksi biotaloudessa se voisi olla Hamk, myös taloudellisesti.

Tällöin myös päätösvaltaa siirtyy muualle.

– Silloin on hyväksyttävä se, että jos koordinaatio on kumppanilla, sillä on myös päätösvaltaa. Luontevaa on silti, että kaupunki tarjoaisi tukea tässä tilanteessa, Rautio korostaa.

Asiasta on keskusteltu mm. valtuustoseminaarissa ja kaupunginhallituksessa. Se päätti maanantaina yksimielisesti, kuinka asiassa edetään.

 

Ekosysteemin teemat eivät ole peräisin kaupungilta vaan yrityksiltä, jotka ovat olleet mukana valmistelemassa uudenlaista toimintatapaa.

Ne jakoivat ekosysteemin viiteen koriin, jotka ovat uudistuva teollisuus, kestävä biotalous, matkailu ja tapahtumat, älykkäät palvelut ja mahdollistava kaupunki.

Teemoista pisimmällä on nyt matkailu, jonka ohjausryhmä on pohtinut, miten voisi järjestäytyä toimimaan yhdessä.

– Onko se yhdistys vai jotain muuta, se kuullaan piakkoin.

Mahdollistava kaupunki -teemaan kuuluvat mm. nykyistä sujuvammat lupakäytännöt. Siinä päävastuu lienee kaupungilla.

 

Kehitystyötä ja elinvoimaa on Hämeenlinnassa tehty useissa yksiköissä, osin on päällekkäisyyksiäkin. Nyt on ynnätty yhteen, että kolmen vuoden kuluessa Hämeenlinna on käyttänyt lähes 20 miljoonaa erilaisiin kehityshankkeisiin ja elinvoimaan.

– Se kyllä yllättää. Tavoitteena on saada olemassa olevista varoista enemmän irti, kun valitaan nämä painopisteet, jotka ovat yrityksistä lähtöisin.

Ekosysteemissä on kysymys verkostoista. Siksi Linnan kehitykseen haetaan verkostojohtajaa, joka ymmärtää ekosysteemin päälle. Hän tulee osaksi kaupungin johtoryhmää. Kaikkiaan Linnan kehitys halutaan fyysisestikin saada kaupungintalolle.

Rautio lupaa myös, että on mahdollista miettiä muunkinlaista nimeä kuin ekosysteemi.

– Pitäisikö järjestää nimi kilpailu? HÄSA

Nopea aikataulu

Ekosysteemi on eliöyhteisön ja siihen kuuluvan elottoman ympäristön muodostama kokonaisuus tietyssä rajatussa paikassa. Siihen kuuluvat sekä ravintoverkko että sen fysikaalis-kemiallinen elinympäristö. Tämän kertoo Wikipedia.

Se on kuin allianssi, jossa tavoite määritellään yhdessä, panevat siihen pottiin oman osuutensa, tekevät ja myös ratkovat ongelmat yhdessä.

Budjettikysymys

Uudistuksen rahoitus tulee esille valtuustossa marraskuussa budjetin yhteydessä.

Joulukuussa on tarkoitus tehdä muita asiaan liittyviä päätöksiä.

Uuteen toimintamalliin pyritään ensi vuoden alkupuolella.

Hattulaa ja Janakkalaa pidetään ajan tasalla.

Asiantuntijahallitus

Päätökset Linnan kehityksen hallituksen supistamisesta 5–7 -jäseniseksi tehdään yhtiökokouksessa keväällä.

Hallitukseen tavoitellaan asiantuntijajäseniä