Kanta-Häme

"Eläkeikä vain yksi neuvotteluasia"

– Vaikka eläkeikä nostettaisiin sataan vuoteen, se ei meidän työllisyystilannetta pelasta. Kyllä ne ovat ne muut keinot, jotka vaikuttavat työelämässä pysymiseen, sanoo Akavan lakimies Jarmo Pätäri.

Näitä muita keinoja, kuten korotettuja eläkekarttumia, työelämän laatua sekä kouluttautumisen huomioimista eläkkeissä, Akava pitää parhaillaan käytävissä eläkeuudistusneuvotteluissa ikäkysymystä tärkeämpinä.

Työeläkevakuuttajien (Tela) ja korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavan työeläkekoulu järjestettiin keskiviikkona Hämeenlinnassa. Pätärin lisäksi puhumassa oli Telan koulutuspäällikkö Kirsi Siltanen.

Akava puolustaa korotettuja karttumia

Akava suhtautuu eläkeiän nostoon maltillisesti; vain yksi sen jäsenliitoista vastustaa alaikärajan nostoa.

– Ei voida mennä jatkuvasti sillä, että korotetaan eläkemaksuja. Iän ja eläkkeen tason pitää liikkua maksun mukana.

Pätäri sanoo, että eläkkeelle siirtymisen alaikäraja nousee todennäköisesti 63–65 vuoteen.

Akavalle korotetut eläkekarttumat ovat neuvottelujen kynnyskysymys. Ne toimivat taloudellisena kannustimena jatkaa työelämässä eläkealaikärajan jälkeen.

– Jos niitä ei tule, me emme ole ratkaisussa mukana, Pätäri sanoo.

Niin sanotuista superkarttumista järjestö puolestaan on valmis tarvittaessa luopumaan, ja Pätäri sanookin niiden poistumisen olevan hyvin todennäköistä.

Eläkekarttumalla tarkoitetaan prosenttia, jonka mukaan eläke kertyy vuosiansioista. Tällä hetkellä karttumisprosentti on palkansaajan iästä riippuen 1,5–4,5.

Akava kannattaa karttumaksi 1,7–1,9 prosenttia alimpaan eläkeikään asti, minkä jälkeen työelämässä jatkavat saisivat 0,4 prosentin lykkäyskorotuksen eläkkeisiinsä.

Lykkäyskorotus siis korottaa eläkettä 0,4 prosenttia jokaista lykkäyskuukautta kohden.

Työelämän laatu jäänee varjoon

Pätäri uskoo, että työelämän laadun kehittäminen jää tässä uudistuksessa laihaksi.

– Valitettavasti nyt näyttää vähän siltä.

Se on jokseenkin ristiriidassa sen kanssa, että varhainen työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen painaa alaspäin keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jota on tarkoitus nostaa vuoteen 2025 mennessä.

Vuonna 2013 työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin keskimäärin 51,9 vuoden iässä.

– Ongelmana ovat hyvin nuorena työkyvyttömäksi joutuvat ihmiset. Heidän kuntoutukseen ja töihin paluuseen pitäisi kiinnittää huomiota, Telan Siltanen sanoo.

Hän jatkaa, että työkyvyttömyyden katkaiseminen on sekä yhteiskunnan että yksilön etu.

Opiskelu kostautuu eläkkeessä

Siltanen sanoo, että nuorille suunnatuissa tilaisuuksissa on välittynyt pessimistisyys eläkejärjestelmää kohtaan.

Akava on korostanut, että eläkeratkaisujen on oltava eri sukupolville oikeudenmukaisia, eikä eläkejärjestelmä saa rangaista pitkään kouluttautumisesta. Pitkään opiskelevat siirtyvät työelämään muita myöhemmin, joten heillä on vähemmän aikaa kerryttää eläkettä.

– Puheissa korostetaan kouluttautumisen arvoa, mutta sen painoarvo unohtuu helposti, Pätäri sanoo.(HäSa)