Kanta-Häme

Eläkeläisten merkitys tulopotille kasvaa

Eläkeläisten määrän kasvu laski Kanta-Hämeessä asuvan keskimääräisiä veronalaisia vuosituloja vuonna 2015.

Verohallinto julkaisi viime viikolla lopulliset tuloverotilastot. Perinteisesti kansalaisten verotettavat tulot nousevat vuodesta toiseen, koska palkat ja indekseihin sidotut eläkkeet nousevat.

Viime vuonna näyttäisi kuitenkin siltä, että keskimääräinen verotettava ansio on laskenut vuoden 2014 tasosta 17 eurolla 27 385 euroon.

Sen sijaan koko maassa vuositulo kasvoi 169 eurolla 28 231 euroon. Veronalaisten tulojen keskiarvo laski Kanta-Hämeen lisäksi kahdeksassa muussa maakunnassa.

Kuitenkin veronalaisten tulojen summa kasvoi Kanta-Hämeessä noin 0,5 prosenttia.

Kantahämäläisten keskitulon lasku selittyy eläkeläisten kasvaneella määrällä. Vuodessa eläketulopotti kasvoi Kanta-Hämeessä 28,4 miljoonalla eurolla, ja eläkettä saavien määrä nousi lähes tuhannella. Samaan aikaan palkansaajien määrä laski noin 1 100:lla. Eläkkeet ovat keskivertopalkkaa pienempiä, joten kansalaisen keskitulo laskee.

Hämeen liiton maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen kertoo, että Kanta-Häme on ollut yli 54-vuotiaiden suhteen muuttovoittoinen. Kanta-Hämeeseen muutetaan siis työuran viimeisille vuosille.

– Olemme yksi maan johtavia eläkeläisten tai juuri eläköityvien muuttoliikkeen kohdealueita, Ahonen sanoo.

Hän lisää, että verotulotilastot vahvistavat käsitystä Kanta-Hämeen ikärakenteesta. Yli 60-vuotiaiden osuus maakunnan asukkaista on kasvanut parinkymmenen vuoden aikana, kun taas työikäisten osuus on laskenut.

– Meidän kannattaisi tavoitella tasaista väestöpyramidia. Eläkeläiset ovat meille tervetulleita, mutta niin ovat myös työssäkäyvät luokat, Ahonen toteaa.

Hämeen liiton kehittämisjohtaja Osmo Väistö lisää, että tulot ovat voineet laskea kasvaneen työttömyyden vuoksi. Hänen mukaansa työllisyys alkoi kääntyä kasvuun vasta tänä vuonna.

Vuonna 2015 työttömyysetuuksia nosti Kanta-Hämeessä yli 21 000 ihmistä. Maakunnassa oli viime vuoden lopussa kaikkiaan 174 710 asukasta.

Maakunnassa tulot ovat nousseet palkansaajilla, mutta palkansaajien määrä on vähentynyt. Sen sijaan elinkeinoharjoittajien määrä ja tulosumma laskivat. Suurin lasku oli avointen yhtiöiden pääosakkailla, joita maakunnassa on muutama sata.

Tuntuvin lasku oli maataloutta harjoittavilla. Heidän tilipussistaan väheni vuodessa keskimäärin 500 euroa, tosin kantahämäläisten keskimääräinen vuositulo oli ammattikunnan kesken suurempi kuin maassa keskimäärin.

MTK Hämeen toiminnanjohtaja Päivi Rönni kertoo, että heidän käsityksensä maataloustuottajien tuloista ovat samankaltaiset kuin tilastot. Tuottajahintojen laskun lisäksi tulojen vähenemistä selittää tukiohjelmakauden muutos.

– Osa vuoden 2015 tuista maksettiinkin tämän vuoden puolella, koska väliin tuli ohjelmakauden katkos, sanoo Rönni.

Toisaalta hän pelkäsi, että tulojen lasku olisi ollut suurempi kuin se lopulta oli.

– Traktorimarssillakin haettiin tietoisuutta sille, että tulot ovat oikeasti laskussa, Rönni kertoo.

Tilastollisesti koko Suomen tulopottia nostaa kuitenkin runsasväkilukuisten alueiden kuten Uudenmaan tulojen myönteinen kehitys. Eteläisessä naapurimaakunnassa keskimääräinen verotettava vuositulo nousi yli 450 euroa.

Maakuntajohtaja Ahosen mukaan Kanta-Hämeessä luku kasvaisi, jos maakuntaan saisi jäämään nuoria, koulunsa käyneitä ja työssäkäyviä aikuisia. Kyse ei hänestä ole vain kaavoittamisesta vaan siitä, että maakunnassa pitäisi tavoittaa nuorten aikuisten elämäntapa ja tukea sitä.

– Pitäisi miettiä, millaista elämäntapaa ihmiset hakevat ja miksi he tulisivat tänne sen perässä. Pop-up-ravintolapäivät ja konsertit ovat esimerkkejä siitä.