Kanta-Häme

Eläkkeellä on aikaa käydä töissä

Pirteä punatakkinen rouva seisoskelee Hätilässä Ossin Pullan myymälän kulmalla kävelysauvat tanassa odottavan näköisenä.
 
Kevättalven aurinko paistelee häikäisevästi, eikä kävelylenkille tulossa olevaa ystävätärtä vielä näy. Aila Kainulaisella, 65, on siis aikaa ryhtyä juttusille.
 
– Odottelen tässä yhtä rouvaa. Menemme Kutalanjoelle päin kävelemään, hän kertoo.
 
Siunailu herättää kuluva talvi, joka on paljon ulkoilevalle Kainulaiselle – ja monelle muullekin – ollut milloin ekstraliukas, milloin luminen ja sohjoinen. Kainulainen on ratkaissut ongelman hankkimalla ulkoilujalkineet, joiden pohjissa olevat ”piikit” saat tarvittaessa käännettyä pois.
 
– Liukasta on, täytyy sanoa. Olen kaatunut monenakin talvena, mutta kenkien ansiosta en tänä talvena.
 

Sairaala-apulainen ahkeroi yhä

Vaikka Aila Kainulainen jäi reilu vuosi sitten eläkkeelle, hän tekee edelleen neljän tunnin työpäivää aamukuudesta kymmeneen. 
 
Hän työskentelee pääterveysasemalla sairaala-apulaisena siivoten työterveyshuollon tiloja.
 
– Saahan siitä eläkkeen lisäksi vähän lisätienestiä. Olen vielä terve ja niin hyvässä kunnossa, että jaksan. Tarkoitus olisi tehdä töitä tämän vuoden loppuun saakka, Kainulainen kertoo.
 
Matkan töihin hän kävelee mennen tullen ja käy iltaisin vielä 2–3 kilometrin kävelylenkeillä. Keskiviikkoisin on jumppa, ja lisäksi hän käy uimahallissa vesijuoksussa pari kertaa viikossa. Torstaisin vuorossa on tanssikurssi Palokunnantalossa, ja viikonloput menevät tanssireissuissa.
 
– Hauhotalossa, Satulinnassa, Hyvinkäällä, Forssassa… Milloin missäkin. Ja kyllä siellä välillä miesten kanssa sutinaakin on! Aila Kainulainen remahtaa nauramaan.

Risteily siellä, etelänmatka täällä

Eläkkeellä on työnteon lisäksi aikaa matkustella.
 
Risteilyillä Aila Kainulainen kertoo käyvänsä 15 kertaa vuodessa ”päästäkseen välillä irti arjesta”.
Kainulainen palasi juuri kahdeksan päivän Turkin-kiertomatkalta. Matkan aikana kahdeksan hengen porukka koki niin jokiristeilyt kuin vuoristotkin.
 
– Lunta, räntää ja aurinko oli vuoron perään. Oli silti hieno matka. Voisin mennä toisenkin kerran,
Turkissa ensi kertaa vieraillut Kainulainen sanoo.
 
Seuraavaa reissua, tällä kertaa Kanarialle, hän haaveilee ensi vuoden tammikuuhun.

Lastenlapset hinkuvat yökylään

Kainulaisen pitävät pirteänä myös kymmenen lastenlasta, jotka viihtyvät hyvin mummolla yökylässä.
 
– Pääseväthän vanhemmat silloin viettämään vähän laatuaikaa, isoäiti hymyilee.
 
Mummona Kainulainen keksiikin kaikenlaista kivaa puuhaa lastenlasten kanssa.
 
– Me leivotaan, laitetaan ruokaa, pelataan korttia ja lähdetään pulkkamäkeen tai lenkille.

Viherpeukalo nauttii vuokrapalstasta

Lähestyvä kevät innostaa Aila Kainulaista – viherpeukalo kun on.
 
– Otin vuosi sitten kaupungin vuokrapalstan Kutalasta. Minulla kasvaa siellä perunaa, kasviksia, mustaherukkapensaita ja varmaan sata erilaista kukkaa. 
 
– Teetin sinne pienen punaisen mökin, jossa voin istuskella ja syödä eväitä vaikka koko pitkän päivän! (HäSa)