Kanta-Häme

Elämä jatkui, vaikka raha väheni

Täkäläisittäin tutuin konstein lähes viisi kertaa Hämeenlinnaa suurempi Århus on käynyt rakentamaan tulevaisuuttaan tiukassa taloudellisessa tilanteessa.

Tanskaan taloustaantuma iski koko voimallaan jo kolmisen vuotta sitten.

Århusin apulaispormestari Thomas Medom (sd.) kertoo, että yhtäkkiä oltiin tilanteessa, jolloin piti tehdä useita prosentteja edellisvuotta pienempiä budjetteja.

Esimerkiksi Hämeenlinnassa pohditaan parhaillaan, millä ensi vuoden kulujen kasvu puristetaan 1,5 prosenttiin.

Tanskanmaallakin ihmeteltiin hetki.

– Sitten laskimme, paljonko meillä on rahaa ja päätimme, että se saa riittää.

Joustavuutta

Tietenkin tämä merkitsi muutoksia palveluihin ja niiden johtamiseen.

Budjetit tehtiin, mutta niiden sisälle leivottiin aikaisempaa enemmän joustonvaraa. Lainamäärien kasvu pantiin tiukkaan tarkkailuun.

Vaikutuksia oli esimerkiksi nuorisopalveluissa, joihin hämeenlinnalaisdelegaatio kävi äskettäin tutustumassa.

Terveyden ja toimintakyvyn lautakunnan puheenjohtaja Katriina Laaksonen (kok.) sanoo olevansa vaikuttunut johtamistavasta ja kokonaisbudjetista.

– Nuorten keskuksen johto on sitoutunut toiminnan tuloksiin, joita mitataan lisääntyneenä hyvinvointina, ei pelkästään suoritteina. Johto voi siirtää rahaa palvelusta toiseen ja muokata palveluja tarpeen mukaan.

Tuloksia seurataan systemaattisesti ammattilaisten ja asiakkaiden arvion perusteella. Myös kustannuksia voidaan seurata yksilö-, asiakasryhmä- ja toimintotasolla.

Nuorisokeskuksella on 10 eri palvelukokonaisuutta ja noin 600 asiakasta.

Koordinointia

Aktiivisen kansalaisen ja välittävän kunnan nimiin Århusissa vannotaan myös paljon. Sehän voi tarkoittaa yksinkertaisimmillaan omaishoitoa, naapuriapua tai muuta vapaaehtoistoimintaa.

Århusissa se on koordinoitua toimintaa. Kaupungissa työskentelee vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreita.

Ainakin vanhustenhuollon puolella paikalliskeskusten johtajat vakuuttavat, ettei aktiivinen kansalainen tarkoita esimerkiksi läheisten pakottamista omaishoitajiksi.

– Koska meilläkin yhä suurempi osa asukkaista on eläkkeellä, mutta terveitä ja toimintakykyisiä, heissä on suuri voimavara. Se vain on osattava ottaa suunnittelussa ja johtamisessa huomioon.

Koulutusta

Katriina Laaksonen arvioi, että tästä voisi olla opittavaa myös Hämeenlinnassa.

– Aktiivinen kansalainen koskee kaikkia toimialueita. Toimintatapa kuitenkin vaatii henkilöstön koulutusta ja päättäjien välistä keskustelua.

Ikäihmisten lautakunnan puheenjohtaja Kaija-Leena Savijoki (kok.) pohtii, että Århusista löytyi tukea Hämeenlinnassa jo tehdyille valinnoille.

– Tanskassa käytännössä toteutetaan sitä, mitä vasta suunnittelemme. Iittalan ja Lammin hyvinvointikeskukset ja osin myös Keinukamari edustavat samaa ajattelua.

Tanskassa iäkkäät saavat samasta paikalliskeskuksesta suurin piirtein kaikki palvelut harrastuksista hoivaan ja jopa saattohoitoon.

– Tällä tavalla järjestettyinä palvelut ovat vanhuksen ja omaisen kannalta järkevämmät kuin meillä. Vanhusta ei repäistä outoon ympäristöön, kun hän ei enää pärjää kotona.