Kanta-Häme

Elämäntapana avustustyö

– Torstaina kysyttiin pääsenkö, perjantaina oli lähtö, sanoo Vesa Kirjavainen.

Päivä varoitusaika oli hänelle tarpeeksi. Kuukauden avustusmatka Leyten saarelle varmistui, kun työ veripalvelun laboratoriossa antoi myöten.

Paikallisille rahaa itsensä auttamisesta

Kirjavaista ja Punaisen Ristin suomalaistanskalaista logistiikkaryhmää odotti Leytella täystuho. 8. marraskuuta iskenyt Hayaniksi nimetty taifuuni oli vienyt mukanaan 1,4 miljoonaa taloa.

Oli kulunut reilu viikko siitä, kun taifuuni iski. Teistä noin puolet oli näkyvissä. Kesti päiviä, ennen kuin autolla pääsi kuljettamaan avustuksia perille.

– On vaikeaa käsittää, kuinka kovaa pitää tuulla, että katot lähtevät irti ja palmut katkeavat keskeltä poikki. Jotkut työntekijät kertoivat nähneensä autoja ja veneitä puiden latvoissa.

Logistiikkaryhmän tehtävänä oli avustustarvikkeiden vastaanotto, säilyttäminen ja jakelu avustusryhmille. Kirjavainen hoiti hallintoa ja piti kirjaa avustustarvikkeiden, kuten hygieniapakettien, pressujen ja vesikanistereiden, menekistä.

Ensimmäinen työ taifuunialueella oli siivota myrskyn levittämä roska. Avustusjärjestöt palkkasivat paikallisia ihmisiä siivoamaan saarta.

– Tämä on tärkeä avustusmuoto. Ihmiset ovat menettäneet elinkeinonsa. Näin he saavat rahaa itsensä auttamisesta.

Roskan määrä oli myrskyn jäljiltä niin valtava, että Kirjavainen arvioi, että saarille joudutaan perustamaan lisää kaatopaikkoja ainakin tilapäisesti.

Selviytymistahto voittaa epätoivon

Neljä miljoonaa filippiiniläistä menetti taifuunissa kotinsa. Kuolleita on vahvistettu olevan yli 6 000.

Kirjavainen sanoo, etteivät suru ja epätoivo puskeneet päälle, vaikka ruumiita löytyi vielä kahden viikon jälkeen taifuunista. Hätäavusta siirrytään pian jälleenrakentamiseen ja elinkeinojen palauttamiseen.

Ihmiset olivat saaneet suru-uutisia, osa etsi vielä sukulaisiaan, mutta tahto selviytyä oli vahva. Telttojen sijaan jaettiin työkaluja.

– Ihmiset alkoivat heti raivata saarta. Telttoja ei juurikaan jaettu, se ei ollut filippiiniläisten mielestä ratkaisu. He halusivat heti alkaa rakentaa omia taloja vaikka paljain käsin.

Rakentamaan ryhdyttiin niillä materiaaleilla, joita oli. Myrskyn runtelemat rakenteet saivat kelvata.

– Tuho jättää jälkeensä Filippiinien kansaan, mutta ei siinä tilanteessa oikein voi kuin jatkaa elämää.

Jo toinen avustuskeikka

Hauholta kotoisin oleva, nyt Helsingissä asuva sairaalamikrobiologi ei ollut ensi kertaa kansainvälisessä avustustyössä. Kirjavainen vietti vajaa neljä vuotta sitten kuukauden Haitilla.

Hayanin tuhoja on verrattu Haitin maanjäristyksen vuonna 2010 aiheuttamiin tuhoihin.

– Taifuuni, toisin kuin maanjäristys, tuhosi kuitenkin rakennusten lisäksi metsät ja pellot, jotka tuottavat työtä ja ruokaa.

Kirjavainen ei aikanaan lähtenyt Haitillekaan kylmiltään. Hän on harrastanut kymmenisen vuotta ensiapu- ja valmiustoimintaa Punaisessa Ristissä.

Vaikeissa olosuhteissa selviää hänen mukaansa oikealla asenteella.

– Pitää varautua etukäteen siihen, mitä on menossa tekemään. Kun pitää ammatillisen otteen paikan päällä, ei mene sitten surkutteluksi.

Kirjavainen palasi 15. joulukuuta Suomeen. Jos työ antaa periksi ja kutsu käy, hän sanoo olevansa valmis uusiin avustuskeikkoihin. (HäSa)