Tarinat heräävät henkiin Rengon vanhalla hautausmaalla, kun Anja Orkola astuu kirkon portista sisään.
Tiesitkö, että reteän kansanlaulajan, Irwin Goodmanin (Antti Hammarbergin), isoisoisä on tehnyt kyseisen portin?
– Albin Hammarberg oli Kuittilan kyläseppä. Myös hänen hautansa löytyy täältä, Orkola sanoo.
Orkola on paljasjalkainen renkolainen, joka on kulkenut pitäjänsä hautausmaalla lapsesta saakka.
– Täällä lepää sukuani ja ystäviäni monessa sukupolvessa. Minulle paikka tarkoittaa rauhoittumista ja muistelua elämästä. Kauneimmillaan hautausmaa on jouluisin, jolloin se hehkuu kynttilöiden valaisemana.
Hautausmaa on hiljalleen rakennettu 1500-luvun alussa valmistuneen kivikirkon ympärille. Pyhän Jaakon kirkko on ehtinyt olla paitsi pyhiinvaelluskohteena, myös rauniokirkkona.
Kiviraunio purettiin ja kirkko rakennettiin uudelleen vuonna 1783.
Tarina kertoo, että kirkon lattian läpi oli kasvanut niin iso petäjä, että siitä saatiin rakennettua kirkon tukipylväät. Sitä tosin ei ole kukaan vahvistanut.
– Fakta puolestaan on, että kirkon lattian alle on haudattu itä-länsi-suunnassa lähes 50 vainajaa, jotka ovat edelleen siellä. Heidät löydettiin 1980-luvun alussa lattiaremontin yhteydessä.
Kirkkomaan kumpuun on haudattu muun muassa Mannerheim-ristin ritareista viimeisin, everstiluutnantti Viljo Laakso (1895–1950).
Talvisodassa, jatkosodassa ja Lapin sodassa komentanut Laakso tunnettiin lempinimellä Puujalkaritari, sillä vuonna 1941 polkumiinan räjähdys vei mukanaan osan hänen jalastaan.
Jatkosodassa Laakson komennuksessa oli Jalkaväkirykmentti 8, jonka vaiheista Väinö Linna on ammentanut romaaniinsa Tuntematon sotilas (1954). Sodan jälkeen Laakso työskenteli Hinkaloisten sahalla ja vakuutusalalla. Hän kuoli verenmyrkytykseen vuonna 1950.
Muistomerkin kera sankarihautoja Rengossa on 101 ja hautoja kaikkiaan 1 666.
Vuoden 1918 sisällissodasta muistuttaa punaisten muistomerkki, joka on omistettu niille 48 renkolaiselle, jotka taistelivat punakaartin puolella. Sen pystyttäminen hyväksyttiin Rengon kirkkovaltuustossa vasta vuonna 1944.
– Asikkalassa Anianpellon taisteluissa kuollut Aimo Rafael Kaloinen (1897–1918) taas oli ainoa valkoisten puolella taistellut renkolainen, Orkola sanoo.
Kivipatsaan päällä istuvan veistos pikkupojasta muistuttaa 1900-luvun alun lohduttomuudesta, jolloin menehtyi paljon lapsia.
Näköispatsas on Kustaa Lennart Nyman-Uotilasta (1903–1909), joka kuoli tulirokkoon kuuden vuoden iässä.
–Ajat olivat lapsille ja nuorille kovia erityisesti kulkutautien takia.
Veistos on Emil Wickströmin suunnittelema. Wickström tunnetaan erityisesti Helsingin rautatieaseman Lyhdynkantajista (1914).
Rengon hautausmaalla on paljon valuraudasta tehtyjä ristejä. Vanhimmista rautapeltisistä muistomerkeistä aika on syönyt tekstin pois. Tilalla on ruostetta.
– Onneksi kirkkoherra K.V. Elovaara otti tehtäväkseen laatia numerojärjestyksessä etenevän luettelon seurakuntansa hautausmaan muistomerkeistä ja niissä olevista muistolauseista, Orkola sanoo.
Hän levätköön nyt rauhassa! Me täällä surun alhossa olkaamme aina valmiit vaan. Myös mekin täältä korjataan (hauta numero 1, rautapeltinen muistomerkki vuodelta 1914).
Elovaara teki muistiinpanonsa vuonna 1931. Kaksi vuotta myöhemmin Kappelintielle perustettiin uusi hautausmaa, jonka maaperään on tähän päivään mennessä laskettu liki 1 400 vainajaa.
Elovaaran muistiinpanoja käytti tutkimuksissaan opiskeluaikoinaan museoamanuenssi Terhi Tasanen, jolta Anja Orkola peri ohjatut hautausmaakävelyt.
– Yhdessä keskityttiin opettajiin, joita on tänne vanhaa kirkkomaahan haudattu 16. Olin oppaana kuudella kierroksella. Se saa minulle piisata, kun alkaa ikää jo olla.
Kirkkoherra Elovaaran merkinnät päättyvät hautaan numero 560. Niistä selviää, että vanhasta hautausmaasta pidettiin erityisen hyvää huolta.
Viime aikoina on kautta seurakuntien aljettu entistä enemmän huolehtia vainajien leposijojen asianmukaisesta hoidosta.
Kunnioitus menneitä polvia kohtaan, hellien verisiteiden vaaliminen ja kalmistojen synnyttämä hartaudellinen hiljentyminen pääsevät oikeuksiinsa, Elovaara kirjoitti. HäSa
Muokattu 26.7. kello 11: Vuonna 1909 menehtyneen Kustaa Lennart Nyman-Uotilan kuolinsyy korjattu.
Muokattu 29.7. kello 9.35: Albin Hammarbergin sukulaisuussuhde Irwiniin korjattu.
Juttusarjassa aiemmin ilmestyneet:
Lue myös: Lammin hautausmaalla uurnan voi haudata tai tuhkan sirotella kirkon maalle (19.7.2019)
Lue myös: Hattulan hautausmaa on ihmisen viimeinen leposija, mutta täynnä elämää (11.7.2019)
Lue myös: Ennen vainajat haudattiin kirkon lattian alle, paitsi rikolliset (4.7.2019)
