Kanta-Häme

Elinkeinoyhtiön johtaja: Hämeenlinna voi kehittyä tai luovuttaa

Hurmauskierros. Se on salainen ase, joka osuu useimpiin Mervi Käen vieraisiin. Kierroksella Linnan Kehityksen toimitusjohtaja esittelee asiakkailleen Hämeenlinnan parhaat puolet.

– Poikkeuksetta jossain vaiheessa kierrosta asiakas toteaa, että tännehän voisi muuttaa asumaan.

Hämeenlinna on onnistunut hurmaamaan myös Käen itsensä. Hän työskenteli ja asui yli 30 vuotta pääasiassa pääkaupunkiseudulla, kunnes huomasi vuonna 2011 Helsingin Sanomissa ilmoituksen Kehittämiskeskus oy Hämeen toimitusjohtajan paikasta.

Käki valittiin, ja myöhemmin hän muutti takaisin Hämeenlinnaan. Käki sanoo palanneensa kotikaupunkiin mielessään leppoisa eläkevirka, sillä 2010-luvun vaihteessa hän vietti työnsä vuoksi kolmisen vuotta jatkuvaa matkalaukkuelämää.

– Ihan ei onnistunut! Olen uudesta innostuva, ja haasteet saavat minut toimimaan.

Linnan Kehityksen tehtävä on tukea kaupungin kasvua muun muassa etsimällä ja auttamalla kaupunkiin sijoittuvia tai täällä jo toimivia yrityksiä.

Toimenkuvaan kuuluu olla ”yritysten ääni kaupunkiin päin”. Vastaavasti Linnan Kehitys viestii kaupungin päätökset ja niiden vaikutukset yrityksille ja tänne sijoittumista harkitseville.

Tämä tarkoittaa, että Käki on kahden tulen välissä.

– Onhan tehtävä kompleksinen, kun päätöksentekoon pitää ottaa mukaan myös virkamiehet ja poliittiset päättäjät. Työstä tekee erikoista, että täällä on 68 000 päättäjää veronmaksajan roolissa. Pidän yhä asuntoa myös Helsingissä siltä varalta, etten pärjää, Käki naurahtaa.

Käki kokee päätehtävikseen Hämeenlinnan houkuttelevuuden ja yritysten toimintaedellytysten parantamisen.

– Olen toimeenpaneva. Jos jotain on annettu tehtäväksi, saan sen toteutumaan.

Käen mukaan Linnan Kehityksellä on ”pipelinessa” eli työn alla jatkuvasti yli sata Hämeenlinnaan sijoittumista tai sijoittamista harkitsevaa yritystä.

– Yritysten aikaikkuna on muutamasta kuukaudesta noin viiteen vuoteen. Osa toteutuu, osa ei, mutta ratkaisevaa on, miltä kaupunki asiakkaiden silmin näyttää. Yritykset selvittävät hyvin tarkasti, miten nopeasti esimerkiksi lupa- ja kaavoitusprosessit etenevät ja miten kaupunki sitoutuu hankkeisiin.

Useimmat seudulliset ja kaupunkien elinkeinoyhtiöt keskittyvät Käen mukaan ratkomaan yksittäisten yritysten yksittäisiä ongelmia. Hämeenlinnassa toimitaan toisin.

– Pyrimme katsomaan kokonaisuutta, löytämään ja ratkaisemaan yritysten sijoittumisen ja kasvun esteet. Saamme paljon palautetta, miten hyvin asiat täällä hoidetaan.

Käen mielestä kaupungin pitää olla ensin tunnettu, että siitä voi tulla haluttu.

Tunnettuuden tekemisestä Linnan Kehitys on saanut pyyhkeitä, oli kyse sitten Kantolan tapahtumapuistosta, mainostempauksesta Helsingin rautatientorilla tai näkyvyydestä hömppäkomediassa Luokkakokous II.

Suuri osa kritiikistä tulee henkilöiltä, joilla on vahvat mielipiteet, suuret tunteet ja vähäiset tiedot.

– Eihän arvostelu voi olla tuntumatta, mutta toisaalta koen sen hirveän huvittavana. Suojelen itseäni ja työntekijöitäni sillä, että tiedän mitä teen ja että porukkani tekee työnsä hyvin.

Käen mielestä Hämeenlinna ei ole kaupunki, joka lähtee jokaiseen höttöhankkeeseen.

– Olen ampunut alas useampiakin hankkeita, joissa ei ole ollut tolkkua. Uskon asioihin, joita teen.

Tässä haastattelussa ei käsitellä Käen osuutta paikallispoliittisissa kähinöissä. Riittäköön maininta, että Käki on saanut niistä osansa.

– Kinaamiseen en osallistu, sillä se ei edistä työtäni, vaan on ainoastaan niin sanotusti myyntitappio.

Yksi vetovoimatekijöistä voi tulevaisuudessa voi olla ”tiilaakso”, jota käsittelevässä palaverissa Käki on ollut juuri ennen haastattelua.

Palaverissa pohdittiin, miten kaupungin lukuisiin golfkenttiin liitettyä käsitettä voidaan jalostaa. Käen suunnitelmissa tiilaaksosta kasvaa Tiilaakso, joka ei ole ”vain mainontaa, vaan toimintaa”.

– Tiilaakso on vasta sana, mutta sille pitää luoda tuote ja sisältö. Tiilaakso voi olla kaupungille tärkeä markkinointivaltti, sillä näin monien kenttien sijainti lähekkäin on Suomessa ainutlaatuista.

– Ihmiset pitää saada Hämeenlinnaan yöpymään ja käyttämään majoitus-, ravintola- ja matkailupalveluja. Golfin harrastajat myös asuvat mielellään lähellä hyviä kenttiä, joten tällainen hanke voi toimia osana asuntomarkkinointia.

Käen mukaan vuoteen 2030 mennessä Hämeenlinnaan on tulossa julkisia ja yksityisiä investointeja 1,4 miljardia euroa. Summa on suuri, mutta ei merkittävän suuri.

– Me olemme sentään Suomen 14. suurin kaupunki. Hämeenlinna ei missään nimessä voi antaa periksi, tai päädymme Helsingin ja Tampereen välissä näivettyväksi keskikohdaksi. Pitää jatkaa pitkäjänteistä työtä, jotta kaupungin vetovoima säilyy ja kehittyy. Täällä valmistellaan paljon uutta. Myös kaupunki on valmis investoimaan, mikä on hyvä merkki. HÄSA

Päivän lehti

25.10.2020

Fingerpori

comic