Ely-keskus: Alajärven säännöstelyä on tarpeen muuttaa, koska ilmastonmuutos tuo mukanaan kuivuutta ja tulvia

Hämeenlinnassa sijaitsevan Alajärven säännöstelyä on tarpeen mukauttaa ilmastonmuutoksen mukana muuttuviin vesitilanteisiin. Näin kerrotaan Hämeen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (Ely) tuoreessa julkaisussa.

Sen mukaan säännöstelyluvan ja -käytännön tulisi olla riittävän joustavia, jotta voidaan varautua erilaisiin vuosiin eli kesän kuivuuteen ja talven suurempiin tulovirtaamiin, ja edelleen myös runsaslumisiin talviin ja suuriin kevättulviin.

– Tämä on Suomen ympäristökeskuksen tekemän selvityksen päätelmä laskentoihin perustuen. Hämeen ELY-keskuksesta katsomme toki, että säännöstelyn kehittämistä tulisi edistää Suomen ympäristökeskuksen tekemän selvityksen pohjalta, kertoo vesitalousasiantuntija Milla Torkkel Hämeen Ely-keskuksesta.

– Syksyiseen tilanteeseen verraten tämän uuden selvityksen pohjalta vahvistuu näkemys siitä, että säännöstelyä pitäisi pystyä jatkossa hoitamaan joustavammin.

Hämeenlinnan Seudun Vesi (HS-Vesi) on jo aiemmin ilmoittanut, että se haluaa höllentää Alajärven vedenkorkeuden säännöstelyä ja vapautua pakollisesta ”kevätkuopasta, eli tilan raivaamisesta lumen sulamisvesille.

Lue lisää: Kuivien vuosien putki imisi pohjavedet – HS-Vesi haluaa höllentää Alajärven säännöstelyä

Ilmastonmuutos muuttaa vesitilanteita

Hämeen Ely-keskuksen julkaisussa ”Alajärven säännöstelyn kehittäminen: Ilmastonmuutos- ja säännöstelylaskennat” on tarkasteltu kevätkuopan aikaistamisen ja loiventamisen vaikutuksia sekä minimijuoksutusten ja imeytysveden oton määrän kasvattamisen mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioon ottaen.

– Työssä tarkasteltiin säännöstelyn kehittämismahdollisuuksia ottaen huomioon järven nykyiset käyttötarpeet sekä muuttuva ilmasto. Eli miten säännöstelyä voisi ja kannattaisi kehittää, jotta se palvelisi kaikkia käyttötarpeita jatkossakin, Milla Torkkel sanoo.

Ilmastonmuutoksen myötä Katiskosken säännöstelyn ja tekopohjaveden imeytysveden oton arvioidaan hankaloituvan. 628 hehtaarin Alajärveä säännöstellään Katiskosken padolla. Lisäksi luvanhaltija HS-Vesi käyttää järven vettä tekopohjaveden tuotannossa.

Alajärvellä on historiajaksolla havaittavissa selvä kevättulva että kesän aikana laskeva vedenpinta.  Ely-keskuksen julkaisun mukaan säännöstelyä olisi tarpeen mukauttaa erilaisiin ja muuttuviin vesitilanteisiin sopivaksi, koska ilmastonmuutos muuttaa tilannetta.

Jatkossa osa kevään tulovirtaamista siirtyy talvelle, ja kevään tulovirtaamahuiput aikaistuvat ja jäävät aiempaa pienemmiksi. Myös kuivimpien kesien tulovirtaamien ennakoidaan pienenevän, ja kuivuustilanteiden pahenevan.

Myös kevätkuopan loiventamisesta hyötyä

Ely-keskuksen julkaisussa kerrotaan, että Alajärvellä kevätkuopan loiventamisesta on monenlaista hyötyä.

Kun talvet ovat vähälumisia, ei tarvitse varautua suuriin kevättulovirtaamiin ja juoksuttaa vettä järvestä suuria määriä talven entisestään kasvavien tulovirtaamien aikana. Sen sijaan vettä pitää säästää järvessä loppukeväälle vedenkorkeuden nostamiseksi kesän tavoitetasoille.

Mahdollisten kuivuustilanteiden kannalta on tärkeää, että Alajärvessä riittää vettä kesän ja syksyn mittaan myös juoksutettavaksi sekä imeytysveden oton tarpeisiin.

Minimivirtaaman tai imeytysveden oton määrän kasvattamista ei voida keskimääräistä kuivempina vuosina tehdä ilman merkittävää vaikutusta Alajärven alimpiin vedenkorkeuksiin. Liiallista vedenkorkeuden laskua kesän aikana voidaan julkaisun mukaan välttää, jos samanaikaisesti sopeutetaan kevätkuoppaa vesi- ja lumitilanteen mukaisesti ja pidetään Alajärven pintaa talvella ja keväällä korkeammalla.

Alajärven voimassa oleva säännöstelylupa on vuodelta 1985. Säännösteltyjä järviä koskevista määräyksistä vastaa paikallinen aluehallintovirasto (avi), Alajärven tapauksessa Etelä-Suomen avi.

Milla Torkkelin mukaan Ely-keskus antaa asiassa virallisen lausunnon, kun hakemus tulee avilta Elylle käsiteltäväksi. Mahdollisen lupamuutoksen hakija on HS-Vesi. _HäSa

Tutustu julkaisuun: Alajärven säännöstelyn kehittäminen: Ilmastonmuutos- ja säännöstelylaskelmat (Miia Kumpumäki, Suomen ympäristökeskus)