Kanta-Häme

Elykeskuksen tehtäviä kunnille?

Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) väläyttää mahdollisuutta lisätä kuntien päätösvaltaa esimerkiksi elinkeino- ja liikenneasioissa.

Hänen mukaansa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa on mahdollista tarkastella uudelleen, jos Suomeen syntyy riittävän vahvoja ja suuria peruskuntia. Suuremmilla kunnilla olisi siis pieniä suurempi itsehallinto-oikeus.

– Jos saadaan muodostettua vahvoja kuntia, niille voidaan myös antaa enemmän vastuuta ja vapauksia hoitaa tehtäviään parhaaksi katsomallaan tavalla. Sellaisia voisivat olla esimerkiksi erilaiset elykeskuksille tällä hetkellä kuuluvat elinkeinopoliittiset ja vaikkapa liikenteeseen liittyvät tehtävät, Virkkunen sanoo.

Tällä hetkellä valtion ja kuntien vastuulla olevien tehtävien välinen raja-aita on melko jyrkkä. Valtion alaisuudessa olevat ely-keskukset päättävät esimerkiksi tiehankkeista ja liikenteen lupa-asioista.

– Normitusta voidaan purkaa. Se on yksi motivoiva tekijä: asukaspohjaltaan riittävän vahva kunta kykenee päättämään itse monista asioista, Virkkunen uskoo.

Velvoitteita puretaan

1990- ja 2000-luvuilla kuntien velvoitteita lisättiin lainsäädännöllä ilman, että tehtävien hoitoon samalla osoitettiin lisää resursseja.

Virkkunen kertoo, että velvoitteet saattavat olla hyvinkin yksityiskohtaisia. Esimerkiksi solariumlaitteiden valvonnasta on määritelty kunnille yhdeksän erilaista velvoitetta.

– Onko järkevää säädellä monia yksityiskohtia niin tarkkaan? Samanaikaisesti esimerkiksi erikoissairaanhoidossa ei ole kuin yhdeksän lakisääteistä tehtävää. Muu säätely on pitkälti professioiden hallussa, Virkkunen kyselee.

Hän vastaanottaa torstaina ylijohtaja Silja Hiironniemeltä Kuntien tehtävien kartoitus -raportin. Kuntauudistuksen yhtenä osatehtävänä oli määrittää uusien kuntien tehtävät ja niihin liittyvät uudistustarpeet sekä mahdollisuudet vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita.

Järjestämisoikeus pois pikkukunnilta

Alkukeväästä selviää myös valtionosuusuudistusta selvittäneen Arno MIettisen ehdotus uudeksi valtionosuusjärjestelmäksi. Virkkunen odottaa sen patistelevan saman työssäkäyntialueen kuntia liittymään yhteen.

– Uudistuksen lopulliset vaikutukset selviävät koelaskelmien kautta. Nyt tutkitaan esimerkiksi sitä, kuinka eri ikäryhmiä jatkossa painotetaan, sillä nykyiset painotukset eivät ole ihan kohdillaan, Virkkunen sanoo.

Samanaikaisesti kuntauudistuksen kanssa on tehty sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Virkkusen mukaan on järkevää viedä niitä eteenpäin jatkossakin käsi kädessä.

Sote-uudistuksen lähtökohtana ovat vähintään 50 000, mutta mieluiten yli 100 000 asukkaan alueet, vaikka loppuraportissa puhutaan myös 20 000 asukkaan järjestämispohjasta.

– Ministeriryhmässä pidettiin tarpeenmukaisena, että myös pienemmillä alueilla voidaan organisoida tiettyjä lähipalveluja. Etelä-Suomessahan kyetään hyvin suurempiin kuntarakenteisiin, mutta Itä- ja Pohjois-Suomessa tilanne voi olla toinen. Sen vuoksi haemme eri alueilla räätälöityjä ratkaisuja, vaikka onhan niissä yhteensovittamista, Virkkunen myöntää.

Hänen mukaansa uudistukseen kirjattu 20 000 asukkaan minimitavoite pitää sisällään ajatuksen, että sitä pienemmät kunnat menettävät sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuunsa. Se olisi iso muutos nykyiseen.

– Suomen nykyisistä 300 kunnasta vain 50 asukasmäärä ylittää sen. Lisäksi puolet maan 160 terveyskeskuksesta sijaitsee alle 20 000 asukkaan alueella, Virkkunen toteaa. (HäSa)

Päivän lehti

31.3.2020